Viime kuukaudet ja viikot ovat minulla kuluneet Leo Mechelinin töiden ja toimien parissa. Näen silmissäni tamän kapeakasvoisen, parrakkaan miehen Oulunkylän seurahuoneen viihtyisässä salissa Alexandra-vaimoineen – seurahuoneen talohan oli siirretty Helsingin keskustasta osoitteesta Kirkkokatu 11 palasina Oulunkylään vuonna 1839, jolloin Mechelin syntyi, ja rakennuksen eteen saatiin ajan hienoston toiveiden mukaan myös kylpylä vuonna 1897.
Siis mikä ja kuka Leo Mechelin mieleni täyttää? Häntä voidaan pitää Suomen tuntemattomimpana suurmiehenä. Mechelininkatu kyllä tiedetään, mutta ei tunneta, kenen mukaan katu on saanut nimensä.
Minulle Leo Mechelin näyttäytyy tietysti rauhan miehenä, Kansainvälisen Rauhantoimiston aktivistina ja Suomen Rauhanliiton perustajana. Mutta se on vain ensi kohtaaminen tämän miehen kanssa. Tällä hetkellä puhutaan jäänmurtajista, joiden suurkaupan presidenttimme Alexander Stubb toi Suomeen, mutta tiedättekö, kuka toi ensimmäiset jäänmurtajat Suomeen? Leo Mechelin. Kenellä oli Suomen ensimmäinen traktori maatilallaan? Leo Mechelinillä. Kuka perusti Nokian? Leo Mechelin kaivosinsinööri Fredrik Idestamin kanssa. Arvatkaa, kuka toimi Taideyhdistyksessä Ateneumin perustajissa? Tietenkin Mechelin. Varmaan tiedätte, kuka oli Helsingin valtuuston ensimmäinen puheenjohtaja, tarkalleen 150 vuotta sitten: Mechelin. Brondan sokerileipurit tuottivat kaksi erilaista Mechelin-karamelliäkin. Oletteko kuulleet, että innokkaana voimailijana Leo Mechelin käynnisti miesten keppivoimistelun, mutta kenraalikuvernööri Seyn kielsi tällaisen urheilun liian militaristisena ja vaarallisena?
Leo Mechelin oli aikansa tunnetuin valtiomies, todellinen monitoimija. Aatelittomana hän ei saanut sydämensä rakastettua, aatelisneitoa, omakseen, mutta nai sitten Helsingin rikkaimman porvarin tyttären, jolla oli mahtava omaisuus mukanaan. Erilaisiin yhteiskunnallisiin aloitteisiin oli siis varaakin. Mutta tärkein Leo Mechelinin kyvykkyyksistä oli lain puolesta toimiminen, ja sitä hän teki kirjoituksin, valtiopäivämiehenä ja kunnallispoliitikkona, suomeksi, ruotsiksi, ranskaksi, venäjäksi.
Estetiikan opiskelusta hän oli siirtynyt oikeustieteeseen, ja tuli lakimiehenä tunnetuksi Pohjoismaissa, Ranskassa, Saksassa, Englannissa ja muissa kansainvälisissä piireissä. Vaikka hän nuorena juristina riitautuikin Snellmanin kanssa, yhteistä heille oli Suomen idea. Snellman, Topelius, Mechelin. Siinä Suomen idean oivaltajat ja rakentajat. Mechelinin panoksena oli lujittaa Suomen oikeutta itsenäiseen olemassaoloon. Mechelin esiintyi kansainvälisillä areenoilla Suomen idean puolesta. Hän kirjoitti Suomen perustuslain pohjat, mutta myös luonnoksen Venäjän perustuslaiksi vuonna 1904. Mechelin loi siis lujan laillisen pohjan Suomelle, valtiolle, joka syntyi muutama vuosi Mechelinin vuonna 1914 tapahtuneen kuoleman jälkeen.
Mechelin unohtui sittemmin, mutta hänen työnsä, Suomen idea, elää.
Teksti ja kuva: Ilkka Taipale, kaupunginvaltuuston jäsen (SDP)
