Joskus funtsailee, että mitä jengiä näillä Ogelin hörneillä on aikojen kuluessa luudannut. Ei niitä yhtäkkiä tule kovinkaan monta mieleen. Tapsa Rautavaara on tietty mielessä, kun sillä on patsaskin Ogelin torilla.
Tapsahan oli monitaitoinen jätkä. Osasi stikkaa keihästä ja voitti olympiakultaa. Kundi osas myös jousiammuntaa ja saavutti maailmanmestaruuden. Urheilun lisäksi Tapsa oli ennen muuta laulaja ja näyttelijä. Päivänsäde ja menninkäinen, Reppu ja reissumies, Isoisän olkihattu. Kaikkihan noi biisit tsennaa. 1960 ja 1970 luvuilla Tapsa oli suosittu esiintyjä myös harjannostajaisissa. Osas bamlaa mukavia byggaduunareille.
Muita Ogelissa asuneita musan osaajia ovat Vieno Kekkonen, Ville Valo, M.A Numminen ja Reijo Taipale. Jos aletaan katteleen Oulunkylän Yhteiskoulun suuntaan, niin eteen tulee ekaksi Klaus Järvinen. Hänen toimintansa OYK:n musamaikkana ja Ogelin Pop-Jazz opiston perustajana on tuonut Ogeliin mittavan jengin musantekijöitä. Näitä ovat esimerkiks Tapani Kansa, Maija Vilkkumaa, Pekka Kuusisto, Hanna Pakarinen, Eppu Salminen ja Roope Salminen.
Myös politiikan tyyppejä on Ogelissa budjannu. Näistä mielenkiintoisin on mun mielestä V.J Lenin. Hän luudas Ogelissa pariinkin otteeseen 1900-luvun alussa. Lenin oli Ogelissa piilossa tsaari ohranaa ja puno täällä systeemejä vallankumoukseen.
Jakob Söderman on ollut Ogelin jätkä koko ikänsä. Hänhän on lakimies, joka toimi SDP:n kansanedustajana, sosiaali- ja terveysministerinä, oikeusministerinä, Uudenmaan maaherrana ja eduskunnan oikeusasiamiehenä. Hän oli myös ensimmäinen Euroopan oikeusasiamies. Söderman skulasi futista Gnistanissa ja toimi seuran puheenjohtajanakin.
Nykyisistä politiikoista Ogelikytköksiä on Tarja Halosella, joka budjas Vertsussa useamman kymmenen vuotta 1900-luvun lopulla. Tietty on mainittava myös Ilkka ja Vappu Taipale, jotka ovat esillä useasti myös tässä aviisissa.
Tähän stooriin ei mahtunu kuin snadi joukko julkkiksia. Ogelissa on perinteitä luoda näkyvää laiffiuraa. Täällä osataan.
Teksti ja kuva: Raimo Anttila
