Noin kuukausi sitten suuren naapurimme valtiovalta järjesti ratsian kaikkiin kansalaisjärjestöihin. Vuonna 2012 säädetty laki vieraan vallan agenteista kielsi kaiken ulkomailta tulevan yhteistyön ja rahoituksen ja se ajoi monet järjestöt nurkkaan. Lakia on pitkin matkaa tiukennettu ja kansalaisjärjestöt vähentyneet olemattomiin. Nyt etsittiin vielä viimeisiä. Onneksi ystävämme siellä selvisivät – ainakin tällä kertaa.
Tämä suuntaus – kansalaisjärjestöjen tilan kaventaminen – näyttää olevan yleistä maailmalla. Mosambik, afrikkalainen maa, jonka tunnen nuoruudestani asti, on noudattanut Venäjän esimerkkiä. Intian hindunationalismi estää toisinajattelevia järjestäytymästä. Unkari on jo kauan kirjoittanut omaa historiaansa Viktor Orbanin mieleiseksi; ei siinä yliopistotutkimusta tai kansalaisjärjestöjä rahoiteta. Slovakia liikkuu samaan suuntaan, mutta missä ovat sitten Euroopan Unionin arvot ja vaikutuskeinot?
Kansalaisyhteiskunta olemme me kaikki, kokemuksinemme ja ajatuksinemme. Verevä, erimielinen, yhteistä suuntaa etsivä kansalaisyhteiskunta on jokaisen maan ja valtion elävä perusta. Kansalaiset luovat ryhmiä ja järjestäytyvät aatteiden, ympäristökysymysten, harrastusten tai hoivan tarvitsijoiden ympärille. Kansainvälinen yhteistyö syntyy nykyisin luontevasti netin ja lisääntyvän kielitaidon myötä. Ennen perustettiin järjestöjä, nyt nuoret lähtevät liikkeelle pop-up-hankkeisiin, nopeasti muodostuvien tahdonilmaisujen aallonharjoille. Yhtä kaikki, jos tätä ei olisi, meillä olisi vain muutama ystävä, pienenevä ydinperhe ja sukulaiset kilometrien takana. Yhteiskunta olisi hauras ja pelokas. Vertaisia ei olisi näköpiirissä.
Oulunkylä on hyvä esimerkki toimivasta kansalaisyhteiskunnasta. Täältä löytyy monenlaista: on eläkeläisiä, marttoja ja urheiluseuroja. On Oulunkylä-seura identiteettiä vahvistamassa, Gnistan, jonka areenan tulipalo kärvensi sielua, Jyryn melojat jokea käyttämässä. Nuoret Kotkat ja Lionsit järjestivät 1980–90-luvuilla maaliskuisia talvitapahtumia Pikkukosken jäällä, kun jäitä vielä oli. Kansantalon menetys vei torstaitanssijat näiltä huudeilta, mutta uutta toimintaa syntyy koko ajan. Radanvarteen valmistuvat kerrostalot tuovat runsaasti nuorta väkeä Oulunkylään tarpeineen ja toiveineen.
ETYKin 50-vuotisjuhlaa vietettiin vastikään. Puhuttiin kauniisti kansalaisyhteiskunnan merkityksestä. Silti meidän suomalaisten on syytä olla valppaana: juuri näinä viikkoina/kuukausina tehdään uutta säästöbudjettia ensi vuodelle ja kansalaisjärjestöjen rahoitusta uhataan entisestään kaventaa. Iso vahinko voi tulla, ja saaliiksi jää vain roponen verrattuna NATOn tarpeisiin.
Teksti ja kuva: Ilkka Taipale, kaupunginvaltuutettu (SDP)