Oulunkylän kirkon seurakuntasali täyttyi odottavissa tunnelmissa, kun pohjoisen Helsingin kaupunginosayhdistykset kutsuivat keskusteluun lähiterveysasemien tulevaisuudesta. Kaupunginvaltuusto oli kirjannut uuteen kaupunkistrategiaan, että muiden kuin jo päätettyjen suurten terveys- ja hyvinvointikeskusten alueilla palveluja kehitetään nykyisen terveysasemaverkon pohjalta. Toisaalta toimialan virkajohto oli esittänyt, että linjaus voi muuttua vaalien jälkeen. Tilaisuudessa kävi selväksi, että palvelujen kehittämisessä on tapahtunut käänne. Sote-palveluista vastaava apulaispormestari ja muut lautakunnan jäsenet vahvistivat, että 2010-luvulla alkanut palvelujen keskittäminen jättikeskuksiin loppuu Malmille jo päätettyyn viidenteen jättikeskukseen.
Pontta keskustelulle antoi sosiaali- ja terveyspolitiikan emeritusprofessori Juhani Lehdon alustus. Terveysasemien keskittämiselle isoihin keskuksiin ei löydy tutkimuksista juurikaan tukea, lähiterveysasemille sen sijaan paljonkin. Myös omalääkäri-omahoitaja-malli toimii paremmin, kun pienessä yksikössä tunnetaan ihmiset, ja kun työyhteisö on itse suunnittelemassa toimintaa.
Alueen terveysasemat jatkavat
Keskusteluun kaupunginosayhdistysten esityksistä oli kutsuttu kaikkien sotepe-lautakunnan poliittisten ryhmien edustajat. Kokoomuksesta osallistui apulaispormestari Maarit Vierunen, SDP:stä Vilma Vähämaa, vihreistä Johanna Nuorteva ja Vasemmistoliitosta Jenny Kasongo. Vain perussuomalaisista ei tullut edustajaa.
Apulaispormestari täsmensi keskustelussa, että nykyiseen palveluverkkoon nojaava linjaus ei ole tarkoitettu vain nykyiselle valtuustokaudelle. Sitoudumme kunnostamaan nykyiset terveysasemat kymmenen vuoden aikana – olisi hullua, jos sitten lopettaisimme ne, hän totesi. Muutkin puolueiden edustajat vastasivat ”kyllä”, kun panelisteilta kysyttiin, vahvistetaanko palvelujen pitkäjänteisen kehittämisen lähtökohdaksi Maunulan, Oulunkylän ja Paloheinän terveysasemien säilyminen.
Entä rahoitus?
Eroja päättäjien vastauksiin tuli, kun Maunulan, Metsälän, Oulunkylän, Pakilan, Paloheinän-Torpparinmäen ja Pirkkolan kaupunginosayhdistysten työryhmä esitti alueen asukasmäärän ja palvelutarpeiden kasvun huomioimista lisäämällä terveysasemien rahoitusta, henkilöstöä, palveluvalikoimaa ja aukioloaikoja.
Keskustelua käytiin muun muassa valtion sote-rahoituksen leikkaamisesta, joka vie nyt yli sata miljoonaa Helsingiltä. Paljon riippuu siitä, sopeutetaanko valtiontaloutta vain leikkaamalla vai esimerkiksi nostamalla hyvätuloisten veroja, karsimalla yritystukia tai parantamalla työllisyyttä. Toisaalta muistutettiin, että terveysasemien vahvistaminen vähentää muita sote-menoja. Lisäksi olisi mahdollista ohjata sote-palveluihin varoja kaupungin ylijäämistä, mutta sen useimmat päättäjistä torjuivat.
Maunulan, Oulunkylän ja Paloheinän terveysasemien alueella on nyt noin 45 000 asukasta. Jos kaikki kaavahankkeet toteutuvat, voi asukasmäärä kasvaa 2040-luvun alkuun mennessä peräti 50 prosentilla. Terveysasemien puolustamisen seuraava haaste onkin vaikuttaminen valtion ja kaupungin budjettiratkaisuihin.
Käänne palvelujen keskittämisestä lähiterveysasemien vahvistamiseen on tulos vuosia jatkuneesta asukastoiminnasta. Sillä on pelastettu ainakin kymmenen lähiterveysasemaa. Voidaan pelastaa enemmänkin, jos päättäjät kuuntelevat myös koillisen Helsingin asukkaita eivätkä anna Malmin jättikeskuksen lopettaa kaikkia alueen terveysasemia.
Teksti ja kuva: Yrjö Hakanen, Pirkkola
Teksti: Tapio Solonen, Oulunkylä
