Oulunkyläinen - Pohjoiset esikaupungit -lehti

Pakilat, Uutiset

Palstaviljelijän kiireet ovat ovella

palstaviljely, kuva: Lea Eriksson.

Kaalit kasvavat kiivaasti palstalla. Kuva: Lea Eriksson.

Yhtä varmasti kuin muuttolinnut, saapuu palsta-alueiden parkkipaikalle vapun alla kuorma-auto lastattuna luonnonmukaisilla lannoitesäkeillä. Siellä me innokkaat palstaviljelijät olemme kottikärryinemme odottamassa. Siitä alkaa hyörinä ja touhu palstoilla sekä kuulumisien vaihto. Tämänkertainen lumipyry pani hiukan kampoihin, mutta me palstaviljelijäthän olemme sitkeätä sorttia.

Aikaisemminkin moni meistä on käynyt katsomassa, miten palsta on talvesta selvinnyt. Talvivalkosipulin kärjet saattavat jo pilkistää mullasta ja marjapensaiden silmut alkaneet turvota. Kotona ikkunalaudat täyttyvät esikasvatettavista taimista (purjo, selleri, kesäkukat jne.). Moni on jo talvella haaveillut ja suunnitellut, mihin paikkaan mitäkin kasvia tänä vuonna kylväisi ja istuttaisi. Omilla palstoillamme meillä kaikilla on vapaat kädet toteuttaa unelmiamme ja iloita kättemme työstä ja luonnon anteliaisuudesta.

Palstaviljely on hyvin sosiaalista toimintaa. On hauska rupatella, ihailla toistemme kasveja sekä vaihtaa taimia ja satoa.  Meitä viljelijöitä on kaikenikäisiä. Lapsiperheiden nuorimmat vielä uinuilevat rattaissaan ihaillen sinistä taivasta, kun vähän isommat voivat auttaa vanhempiaan tai kirmata toisten lasten kanssa. Tervettä liikuntaa ja hyvää mieltä ja herkullista syötävää saamme kaikki.

Itselleni on suuri ilo polkaista pyörällä pitkin Vantaan rantaa aikaisin aamulla kasvimaalle. Usva väistyy auringon tieltä ja linnut pitävät konserttiaan. Multa on vielä kevätkosteaa ja sitä on helppo talikolla kääntää ja irrottaa rikkaruohot. Seurakseni ilmestyy säännöllisesti västäräkki. Se tapittaa pienillä, pikimustilla silmillään ja löytää yhtä ja toista pientä hyönteistä käännetystä maasta. Illalla on jälleen hauska jatkaa puuhailua.

Palstaviljelyn on tarkoitus olla mahdollisimman luonnonmukaista ilman keinolannoitteita tai myrkkyjä. Keinoja on monenlaisia, kuten vuoroviljely, kateviljely, sekaviljely ja kompostointi. Vanhojen, kestävien lajikkeiden käyttö voi olla mielekästä. Mieleisistään kasveista kannattaa ehkä kerätä siemenet. Omien kokeilujen lisäksi voi vilkaista Maatiaisen (www.maatiainen.fi) tai Hyötykasviyhdistyksen (hyotykasviyhdistys.fi) kotisivuja.

Poikkeuksellisen kylmän kevään jälkeen odotamme lämmintä kesää ja lempeää sadetta. Iloista ja satoisaa viljelykautta!

Teksti ja kuva: Lea Eriksson

Share

Leave a Reply