Olen parin viimeisen viikon aikana tutustunut neljän eri kaupungin tarjoamaan kulttuuriin. Kulttuuriksi luen myös kaupunkien eri alueiden tunnelmat ja sen luovat asukkaat sekä tietenkin ruoan.
Syyskuun lopulla Helsingissä vietettiin Lähiöfest -nimistä tapahtumaa, joka tarjosi viikon ajan erilaisia tapahtumia mm Malmilla, Haagassa, Herttoniemessä, Kontulassa, Vuosaaressa ja Lauttasaaressa. Tarkoitus oli saada kaupunkilaiset lähtemään tutustumismatkalle alueille, joilla ei ehkä juurikaan käy. Harmikseni missasin Tappajahai -elokuvan, jota olisi voinut katsoa Siltamäen uimahallin altaassa. Itse olen asunut täällä nelisenkymmentä vuotta ja nolottaa myöntää, etten ole käynyt esim. Kontulassa. Siispä lauantaina Kontulaan. Alueen keskellä olevalle urheilukentälle oli kokoontunut satoja ihmisiä kuuntelemaan musiikkia ja katsomaan upeasti toteutettua tuliteatteria. Hyvä tunnelma ja lapset innoissaan tuliakrobaateista. Juhlan kohokohta oli kolmen vaikuttavan muraalin virallinen paljastaminen osana Upea17 -tapahtumaa. Työt on tehty korkeiden kerrostalojen päätyihin Kontulankaarella. Suosittelen katsomaan.
Kesällä jäi lomien pitäminen vähiin, joten pidennetty kaupunkiviikonloppu Kööpenhaminassa toi mukavan katkon työviikkoon. Kelien puolesta ei ollut kyllä ihan nappivalinta! Edellisestä käynnistä oli jäänyt mieleen mm kaupungin mukava tunnelma, mutta unohtunut tyystin sikamaiset hotellihinnat. Joten varasin hotellin Malmöstä ja päätin bongata samalla Lundin. Tämä järjestely toimi hyvin. Junamatka Juutinrauman siltaa pitkin Kööpenhaminaan kesti vain puolisen tuntia eikä paluumatkan passikontrolli Ruotsin puolella juurikaan haitannut vaikkakin tuntui hieman omituiselta.
Malmön vanhan kaupungin vieressä olevalle entiselle telakka- ja teollisuusalueelle on noussut uusi asuinalue, jota en voinut olla vertaamatta Kalasatamaan. Se on kooltaan isompi, mutta sijainti meren ja kantakaupungin läheisyydessä samanlainen. Alue on myös valmiimpi kuin Helsingissä. Ensimmäisenä huomasin rakennusten monimuotoisuuden ja rakennetut avarat virkistysalueet, jotka toimivat asukkaiden yhteisinä puutarhoina, peli- ja leikkikenttinä tai mielenkiintoisina polkuina kortteleiden sisällä. Erityisesti viehätyin mutkittelevasta kanavasta ja sen varrelle rakennetusta puisesta kulkuväylästä, joka reunaan oli istutettu kaislikko. Tuulisena päivänä oli meditatiivista istua penkillä ja kuunnella kaislikon suhinaa. Aluetta suunniteltaessa oli ilmiselvästi pidetty tärkeänä sitä, että asukkaat viihtyvät, kohtaavat toisiaan ja ovat ylpeitä kotikulmistaan. Pieniä taideteoksia löytyi kadunkulmista, talojen seinistä ja katukivien ladonnasta aukioilla.
Tämän numeromme teema on kulttuuri ja siksi haluan kertoa vielä lyhyesti Louisianan modernin taiteen museosta, joka on n 30 km Kööpenhaminasta pohjoiseen. Matala rakennuskompleksi sijaitsee Juutinrauman rannalla tarjoillen upean vesimaiseman. Itse rakennus toi minun mieleeni Alvar Aallon. Suuret ikkunat, sisäpihaa seuraavat ikkunakäytävät, puupaneelien käyttö ja luonnon läsnäolo sisätiloissa toivat mielestäni sen tunnelman. Museo ei vaikuttanut aluksi suurelta, mutta se sisälsi varsin useita galleriatiloja. Tällä kertaa näytteillä oli mm valokuvia ja videotaidetta. Toinen päänäyttely oli minusta hieman hämmentävä ja huomaan ajattelevani sitä melko usein. En ole todellakaan mikään taiteen suur- tai edes pienkuluttaja ja modernin taiteen edessä olen kyllä hukassa. Tämä näyttely sisälsi maalauksia, esineitä, videoita ja alastomasta parista muodostuvan oviaukon. Luulen ymmärtäneeni joltain osin taitelijan ajatuksia, mutta tuo oviaukko -juttu täytyy kyllä selvittää. Kiersin toista kautta.
Marja Markko
Oulunkylä-seuran puheenjohtaja