Oulunkyläinen - Pohjoiset esikaupungit -lehti

Uutiset

Herrain soittoporukka

Herrain soittoporukka

Musiikkia Seurahuoneella. Kuva: Marja Markko

Tähän tarinaan liittyy kaksi sattumaa.

Ensimmäinen tapahtui tämän vuoden loppiaisena ystävien fondue-illassa. Padan ympärillä tarinoitiin mm itse kunkin nuoruuden tapahtumista ja tämän hetken kuvioista. Eräs vieraista mainitsi edelleenkin soittelevansa kitaraa ja itse asiassa treenaavansa taas tulevana maanantaina Seurahuoneella. Minä taas olin jo aiemmin pohtinut jotain juttua Oulunkyläisen vuoden ensimmäiseen numeroon, jonka teemana on harrastukset. Tässähän se jutun aihe on!

Sovimme tapaamisesta siis maanantaille.  Harjoituspaikka on Seurahuoneen järjestöhuone, jonka lattiasta suurin osa on täynnä erilaisia soittovehkeitä.  Rummut, urut, vahvistimia, piuhoja ja pedaaleja.  Paikalla olivat Ilkka Korpelainen (se mies fondue-pöydästä), Jaakko Tuominen ja Mikko Savolainen.  Myöhemmin paikalle saapui vielä Mikael Backman. Poissa olivat tällä kertaa Kari Vuorela ja Olli Hanen.

Ilkka kertoi minulle mikä oli se toinen sattuma, joka johti tähän soittotilaan.  Hän oli huomannut syksyn 2016 Oulunkyläinen-lehdessä Seurahuoneen ilmoituksen, jossa tarjottiin tätä järjestöhuone-nimistä tilaa treenikämpäksi edellytyksellä, että soittoporukka olisi avoin kaikille kiinnostuneille.  Hän oli kavereineen etsiskellyt sopivaa paikkaa yhdessä soittamiselle muutaman kerran kuukaudessa.  Sopimus Seurahuoneen kanssa tehtiin ja nyt soittajat ovat kokoontuneet vaihtelevilla kokoonpanoilla jo puolitoista vuotta.

Porukan ytimen muodostivat alun perin Ilkka, Jaakko ja Kari Vuorela.  He ovat yhdessä voittaneet maailman (ja Suomen) ensimmäisen Firma-Rock’in Suomen mestaruuden vuonna 2004 esiintyen nimellä Vitality (Unileverin bändinä) ja ainut strategia oli voitto.  Hyvin toimi! Kukaan heistä ei ole ammattimuusikko, vaan on tehnyt elämäntyönsä ihan muulla alalla.  Jaakko ja Ilkka kyllä kertoivat kustantaneensa opiskelunsa soittokeikoilla.

Ohjelmisto koostuu nyt pop-musiikista 60-luvulta eteenpäin.  Procol Harumin Pandora’s box – tänään Pepe Willbergin versiona nimeltään Hermes – BB Kingin Stand by me, Beatlesin I saw her standing there ja Santanan Oye como va.  Nämä kuulin tässä yksityiskonsertissa ja vaikutuin.  Herrat kertoivat, etteivät ole tehneet keikkoja tällä kokoonpanolla, mutta kyllä parin tunnin ohjelma saataisiin kasaan.  Jos kiinnostuit, yhteystiedot saa lehden toimituksesta.

Teksti ja kuva: Marja Markko

Share