Työväestölle luotiin ihannepuutarhakaupunki 1920-luvulla Käpylään, keskiluokalle taas 1950-luvulla Tapiolaan. Käpylä on säilyttänyt alkuperäisyytensä, vaikka asukkaat ovat vaihtuneet yläkeskiluokaksi. Tapiolaa ei enää tunne entisekseen.
1960/70-luvun taiteessa maan Betoniteollisuus kutsui silloin meitä nuoria kaupunginvaltuutettuja arvioimaan uutta BES- eli betonielementtijärjestelmää. Esitimmekin hienoja mielipiteitä. Sillä järjestelmällä rakennettiin sitten Meri-Haka ja Itä-Pasila. Etenkin Meri-Hakaa nuori vihreä sukupolvi on mollannut betonidemarien symboliksi.
Nyt se sukupolvi rakentaa omaa ylitiheää betonislummiansa Jätkäsaareen, jossa vihreätä ei juuri maan pinnalla näy. Edessä on vielä Kalasatama, Hernesaari ja kaupunkibulevardit. Pentti Linkolan alkutuotantoihanne on väistynyt city-vihreiden trendikkyyden alta.
Oman Koskelamme ja Oulunkylämme uudisrakentaminen tiiviiksi kaupunkimaisemaksi on alkamassa, jälkimmäinen Raide-Jokerin myötä. Kummassakaan kaupungiosassa ei ole asukkaiden omaksi kokemaa keskustaa, jossa istuskella ja keskustella. Oulunkylän torilla seisoo yksinään Tapio Rautavaara ja Joutsen. Ogelin kauppakeskuksen ja terveysaseman/nuorisotalon välinen aukio ammottaa tyhjyyttään. Eivät tosin Malmin ylä- ja ala-toritkaan innosta oleiluun. Myllypuron uudelta toriaukealta puuttuu kaikki kasvillisuus, puut, pensaat ja kukat.
New Yorkissa on kaikki katupuut luetteloitu ja niihin on kiinnitetty nimilaatat, niitä voi seurata netistäkin. Helsingissä kauneimmistakin puista puuttuvat tällaiset nimitiedot. Kaupungissa on toki useita puu- ja pensaslajipuistoja eli arboretumeita. Hautausmaiden lisäksi mm Haagassa, Haltialassa, Meilahdessa, Viikissä ja tietenkin molemmissa kasvitieteellisissä puutarhoissa unohtamatta Kumpulaa.
Ehdotin kerran, että Kaisaniemen ja Eläintarhan puutarhat yhdistettäisiin istuttamalla niiden väliselle väylälle harvinaisia puita ja pensaita nimilaattoineen. Samalla voisi muuallekin kehittää pienoisarboretumeita.
Kun puita ei saisi hakata, teki joku vastaehdotuksen, että mielipiteen esittäjät lähtisivät puiden ja pensaiden istutustalkoisiin. Tätä ajatusta pidettiin loukkaavana. Karhupuiston ja Harjukadun puistikot ovat esimerkkejä talkoiden voimasta. Koulujen ja lastentarhojen pihojen istutustalkoita marjapensaineen ja hedelmäpuineen on myös esitetty pitkään. Meilahden sairaalan onnettomalle alueelle pohditaan ensi vuodeksi 5000 sipulikasvin istutusta, ehkäpä sinne saataisiin sadoittain kukkivia atsalea- ja rhodopensaitakin. Vanhojen sairaaloiden ympäristöissä oli todellisia arboretumeita. Voisiko sellaisia suunnitella myös Koskelaan ja Oulunkylään pehmentämään tulevaa betoni-ilmettä?
Ilkka Taipale
kaupunginvaltuutettu, sdp
