Oulunkyläinen - Pohjoiset esikaupungit -lehti

Kulttuuri, Maunula, Uutiset

Poissa on elokuva vapaudenkaipuusta

Poissa-elokuva

Selittämätön teleporttailuilmiö heittelee Mattia ympäri maailmaa. Kuva: Arttu Haglund.

Perheenisä Matin elämä on jämähtänyt paikoilleen. Liimatehtaan työläisen elämässä seikkailu ja glamour on vähissä. Mutta miten käykään, kun Matti eräänä päivänä siirtyy silmänräpäyksessä kilometrien päähän ja nämä kummalliset siirtymät vain seuraavat toistaan. Mihin asti perheen pinna kestää katoilevaa aviomiestä ja isää? Missä Matti itse haluaisi eniten olla?

Poissa-elokuva perustuu Avi Heikkisen samannimiseen palkittuun novelliin. Se on ohjaaja Arttu Haglundin  ensimmäinen koko illan elokuva, jossa pääosassa nähdään maunulalainen Panu Tuomikko. Marraskuun lopussa ensi-iltansa saanutta elokuvaa on kuvattu ympäri maailmaa. Spekulatiivisen fiktion piiriin sijoittuva elokuva esittää isoja kysymyksiä siitä, mitä todella kaipaamme elämältä.

Onko vapaudenkaipuu itsekästä?

Poissa elokuvan Matti ei oikein viihdy elämässään. Sinkoutuessaan eri puolille maailmaa hän käy läpi vaihtelevia tunteita pelosta innostukseen. Onko elokuvassa käsitelty vapaudenkaipuu itsekästä vai tarvitsemmeko kaikki ennen pitkää omaa aikaa ja tilaa?

– Jokaisella on varmasti vähän erilaisia tarpeita tämän suhteen, mutta jokainen tarvitsee sitä jossain määrin. Yhtä lailla haluamme herätellä ihmisiä pohtimaan sitä, millä tavalla he itse ovat esimerkiksi omien läheistensä kanssa läsnä, henkisesti tai fyysisesti, Mattia näyttelevä Panu Tuomikko kertoo.

Panu Tuomikko ja ohjaaja Arttu Haglundin ovat tehneet yhteistyötä vuodesta 2003 lähtien. He tutustuivat Voionmaan kansanopistossa opiskellessaan Elokuva- ja TV-linjalla. Panu Tuomikon näyttelijäura alkoi jo nuorena.

-Yläasteikäisenä rupesimme tekemään kavereiden kanssa ensimmäisiä kuvausjuttuja kotiseudullani Ristiinassa, joissa jotenkin luonnostaan hakeuduin usein kameran eteen. Opiskellessani nuoriso-ohjaajaksi Paukkulan Nuoriso-opistossa päädyin valotekniikan harjoittelijaksi Mikkelin teatteriin ja sitä kautta päädyin myös lavalle, Tuomikko kertoo. Tie vei Jamilahden kansanopistoon Haminaan musiikkiteatterilinjalle ja sieltä 2004 Käpylässä sijaitsevan Ilves-Teatterin jäseneksi. Vuodet 2007-2009 Tuomikko oli näyttelijänä Petroskoin Kansallisessa teatterissa Venäjällä tehden mm. musikaalin pääroolin sekä puherooleja venäjänkielisissä näytelmissä. Panu Tuomikko on nähty myös useissa pienemmissä rooleissa TV-sarjoissa ja elokuvissa.

Pitkä projekti

Poissa-elokuvan tekeminen oli vuosien projekti. Kuvakset kestivät 3 vuotta ja niitä tehtiin monessa eri maassa.
– Suurin osa elokuvasta on kuvattu eri paikoissa pääkaupunkiseudulla ja Tallinnassa. Artun kanssa kävimme kahdestaan Kilpisjärven lähettyvillä tuntureilla ja sen lisäksi kuvasimme viikon Teneriffalla, sillä siellä on pienellä alueella hyvin erilaisia maisemia ja paikkoja. Itse kuvasin materiaalia 12:ssa osavaltiossa USA:ssa ja näiden lisäksi pyysimme useita tuttujamme kuvaamaan meille tietynlaista kuvamateriaalia reissuiltansa. Yhteensä Poissaa on kuvattu 30:ssa eri maassa, Panu Tuomikko kertoo.

Pitkässä kuvausrupeamassa oli hyvät ja huonot puolensa.

– Ydintyöryhmämme oli aika pieni ja hitsauduimme matkan varrella hyvin yhteen. Välillä meinasi olla hankala muistaa missä kohdassa mennään ja minkä mittaiset hiukset mulla oli jne. Tässä on oppinut paljon muitakin asioita pitkän elokuvan tekoprosessista, sillä budjettimme on ollut hyvin rajallinen, eli kaikki on jouduttu tekemään itse, joten olen ollut hyvin aktiivinen myös mm. markkinoinnin suhteen, Panu Tuomikko kuvailee.

Vaikka Matin hahmo on pohjimmiltaan aika ahdistunut ja surumielinen, häntä oli silti mukava näytellä.

-Pääsin mielestäni aika hyvin Matin pään sisään, sillä pystyn hyvin samaistumaan keski-ikäisen perheellisen työssäkäyvän miehen tuntoihin. Elämä on aika paljon tasapainoilua perhe-elämän, työn, harrastusten, sukulaisten, ystävien ja mahdollisten omien unelmiensa ristiaallokossa, Panu Tuomikko kertoo.

Matilla oli kuitenkin joitain vähemmän mukavia piirteitä, jotka aiheuttivat käytännön ongelmia.

-Aina kun mulla oli se Matin pitkä parta liimattuna naamaan kiinni, niin en juurikaan pystynyt syömään mitään kiinteää. Se oli sen verran pinkeä, että en saanut suutani silloin juurikaan auki, joten yksittäisiä herneitä, suolapähkinöitä yms. sain hädin tuskin yksitellen tökittyä suustani sisään. Välillä kuvauspäivät olivat hyvinkin pitkiä ja iltaa kohden alkoi sananmukaisesti mehut olemaan aika vähissä. Eräänä pitkän ja kuuman kuvauspäivän iltana Teneriffalla lopetimme kuvaukset rantabaarialueella ja päätimme työryhmän kanssa palkita itsemme yksillä hyvin ansaituilla oluilla ja siinä sitten tyytyväisenä imin juomapillillä cervezaa paikallisten muutenkin ihmetellessä rujoa olemustani, Panu Tuomikko kuvailee.

Futaava lastenhoitaja

Tuomikko on asunut Maunulassa kymmenen vuotta ja viihtynyt hyvin huolimatta ajoittaisesta kaipuusta juurilleen Etelä-Savoon. Tuomikko on tuttu myös monille Maunulan ja Veräjämäen perheille ja jalkapalloharrastajille.
-Kevääseen 2011 asti työskentelin erimittaisia jaksoja lastenhoitajana useissa alueen päiväkodeissa, mm. Maunulan päiväkodissa ja vastìkään muuttaneessa päiväkoti Perhosessa Veräjämäessä. Vuodesta 2012 lähtien olen ollut mukana erittäin kovatasoisessa ja hyvähenkisessä IF Gnistanin ikämiesfutisporukassa elämäntilanteestani riippuen välillä aktiivisemmin, välillä passiivisemmin, mutta koko ajan kuitenkin hengessä mukana, hän kertoo.

Teksti: Susan Wilander

Kuva: Arttu Haglund

Share