Oulunkyläinen - Pohjoiset esikaupungit -lehti

Oulunkylä, Uutiset

Varttuneita mietteitä

Oulunkylän puukirkko

Oulunkylän puukirkko. Kuva: Raimo Anttila.

Mä oon budjannu Ogelissa vuodesta 1972 alkaen. Flyttasin ekaksi Krunikasta Mäkitorpantien ja Oltermannintien hörniin. Sieltä vekslattiin vanhaan Patolaan Patolantielle. Kun ne nurkat oli tsiigailtu, niin kamat raijattiin 1980-luvun lopulla nykyiseen himaan Yhteiskoulun kohdalle Siltavoudintielle.

Vaikka en ole koko ikääni Ogelissa budjannukkaan, niin kyllä tossa noin 50 vuodessa aika monta jutskuu on näillä mestoilla tullu nähtyy. Sen hiffaa esimerkiks, kun tsöraan 64 dösalla Ogelin lävitte.

Kun hyppään dösaan, niin siinä on heti oikeella Yhteiskoulu. Mä en siinä skolee käyny, mutta muuten se on ollut monessa megessä. Siellä vedettiin talvisin Gnisun junnujen futistreenejä. Molemmat omat kundit kävi skolen ja pääsi sieltä stuiduiksi. Koulussa oli maikkoina monet skolen ulkopuolellakin tsennatut tyypit, kuten Klasu Järvinen, Juha Sippu ja Erik Rellu Relander. Siellä käydään äänestämässä ja monet bailutkin on sen salissa pidetty.

Kun matka jatkuu, tulee vasemmalla puolella bensis. Muistaakseni alun perin Union/Kesoil ja nykyisin Neste. Se flekkas jokunen vuosi sitten ja se bygattiin liki uusiks sen jälkeen. Siellä varmaan liki jokainen ogelilainen on asioinu. Bensiksen kulmalla oli aikanaan suosittu kiska, josta koululaiset tsöbas karkkii ja me aikuiset mm röökii. Kiskanpitäjätäti oli kova mimmi pamlaan kaikenlaista.

Oikeella puolella ovat futiskentät. Nyt ne on todella fiinejä keinonurmiplaaneja. Aikanaan tää gartsan vieressä ollut kenttä oli hiekkakenttä. Hajonneista polvista on sille kentsulle monta veripisaraa vuodatettu puhumattakaan hikipisaroista. Ja taaempana varsinainen urheilukenttä. Nyt se on komee Gnisun kotikenttä, jolla skulataan ykkösen matsit alkavalla kaudella.

Kun tsörataan eteenpäin, ohitetaan vanha Patola vasemmalla. Siellä oli vielä 1970-luvulla hienoja puutaloja paljonkin. Ne purettiin lähes kaikki ja tilalle bygattiin rivi- ja kerrostaloja.

Puukirkko on sijainnut mestallaan jo pitkään. Se muistuttaa ajasta, jolloin Ogelikin oli kylä. Kirkkoo vastapäätä on nykyään Capperin pitseria. Sen tiloissa toimi alun perin Elannon ruokakauppa. Sitten ollaankin Ogelin centrumissa. Assa, Rautavaaran patsas, Ogelin tori. Tapsa tietysti sjungas, näytteli, stikkas keihästä ja ampu jousipyssyllä. Sen lisäksi se toimi aktiivisesti ogelilaisissa systeemeissä. Esimerkiksi Ogelin Lions Clubissa.

Nyt kävi niin, että kun gamla starbu rupee funtsaan menneitä, niin aika ja tila loppuu heti. Jatketaan jossain välissä centrumista eteenpäin. Kandee kumminkin kaikkien funtsaa, mitä kliffoja muistoja lähimestoihin itse kullakin liittyy.

Vaikka snögee ei taidettu saada stadiin ainakaan maaliskuun alkupuoleen mennessä, niin silti suulis skriinaa aina vaan stydimmin. Valo finnaa. Mä venttaan huhti- ja toukokuuta, kevättä. Silloin saadaan taas kerran todistus yhdestä ehtymättömästä ja jatkuvasti uusiutuvasta luonnonvarasta. Kauniista nuorista naisista. Niitä gamla starbukin uskaltaa salaa tsiigailla. Kateeks käy, kun funtsaa nuorten kundien tsenssejä.

Teksti ja kuva: Raimo Anttila

Share