Kesä alkaa olla muisto. Mansikat, mustikat, puolukat ja fibelit pantu soosiks, hilloks tai pakkaseen. Skolet on alkanu. Illat pimenee, rapuja ehkä skruudataan. Aletaan ventaan jatkaako Trumppi , corona, Rinne, Kulmuni jne. Mahdollisesti paljon muutakin maailmassamme hendaa.
Corona se meidän kesiksen leimas. Mä kasvattelin pitskulla ämpäreissä ja ruusupenkissä botlareita. Kävin landella ja tein muutakin normijuttuu. Joku oli käyny Savonlinnassa. Siellä ei ollu mitään oopperaa, mutta silti Olavinlinnaan ei meinannu mahtuu. Niin paljon oli jengii liikkeellä täältä Suomesta. Nyt varmaan tsennataan paremmin nää himanurkat ja hyvät mestat Kehä III:n ulkopuolellakin eli poronhoitoalueella.
Mutta kyllä toi corona pani snadin ihmisen todella solmuun. Ei tsennattu leviääks tauti pisaroina vai hipelöimällä vai miten. Pitiks olla joku rätti lärvin edessä, vai riittikö että köhit hihaan. Suomessa sanottiin, että homma on hoidettu hyvin. Ruottissa sanottiin, että nekin on handlannu homman. Silti erot tartunnoissa ja delanneissa ovat todella bulit. Aina jossain oli joku asiantuntija, joka sano, että homma tarttis handlaa jollain toisella tavalla kuin joku toinen oli just sanonut. Yksinkertasen jätkän bollassa vaan pörisi.
Tässäkin ollaan keskellä tietotulvaa. Normistarbun on kinkkistä yrittää snaijaa mikä on todellinen tilanne. Ei auta kuin yrittää duunaa ittelle oma tapa toimia.
Erilaisten medioiden kautta sulle työnnetään pirusti tietoo. On mahdotonta snaijaa, mikä on ok. Toista se oli ennen. Himaan tuli yleensä yksi aviisi ja siinä sanottiin selvästi miten maailma makaa. Erikseen oli vielä Repo-radio. Ei tarvinnu ku valita kahdesta totuuden torvesta. Nyt torvia on tuhat tai sinne päin.
Ihan tuore stoori tässä mediatulvassa on tää Euroopan Unionin elvytys- ja budjettipaketti. Kahdenkymmenenseittämän maan pomot tsittas neljä päivää ja yritti kääntää yhteistä päätöstä. Se sitten jollain keinoo onnistuttiin duunaan kasaan ja jengi flygas himaan. Siellä jokainen selitti, että me finnattiin tää matsi.
Totuushan oli se, että siellä diilattiin ilmasta fyrkkaa miljardeja ja kaikki sai jotain omaan fikkaan. On silloin iisiä tulla himaan ja sanoo, että mä hoitelin homman. Toivotaan, että ne fyrkat jelppaavat meitä selviämään tästä coronasta. Ilman, että tarttee alkaa dokaa Corona bissee tai Corona viinii tai Corona brandyä.
Nortäljentiellä on jo sporakiskot. Jonkinlainen merkki siitä, että osa tästä Ogelin uudelleenrakentamisesta alkaa lähestyä loppua. Paljon on kuitenkin vielä tekemättä. Byggaamisen loppua odotellessa käydään kannustamassa Gnisua ykkösen matseissa. Että saatais paikka pidettyä.
Teksti ja kuva: Raimo Anttila