Savun tuoksuista historiaa
Maaherrantien varressa on punainen Kansantalon sauna. Muuta ei jäänyt jäljelle, kun talo paloi 1998. Pikkukosken Kansantalon rakensi työväen urheiluseura Tähti 1940-luvulla, kuulemma Tapio Rautavaara oli rakennustalkoissa mukana. Ainakin esiintymässä oli Kansantalon tanssilavalla. Kansantaloa kutsuttiin joskus joka Tapiolaksi. Myös muita tunnettuja artisteja, kuten Reijo Kallio, tanssitti siellä kansaa. Teatteri Takomo tuotti siellä Rautavaarasta kertovaa näytelmää 1990-luvulla.
Talon kellarissa säilytettiin SKP:n ja SKDL:n banderolleja ja muuta vappukamaa Kulttuuritalon konkurssin jäljiltä. Ne kaikki tuhoutuivat tulipalossa.
Talo paloi kahden pikkupojan sytkärileikkien seurauksena. Jäljelle on enää sauna, kaivo ja vanha liikennemerkki.
Lähistöllä Jokiniementien päässä sijaitsi 1800-luvulla Vera Hjeltin höyrysaha ja puusepänverstas. Se liittyy suomalaiseen taidehistoriaan sikäli, että siellä valmistettiin Gallen-Kallelan Aino-triptyykin kehykset. Taiteilija maalasi Ainon tarinaa parin aseman päässä Malmin kodissaan.
Saha ei kauaa ehtinyt toimia, kun se paloi vuonna 1896. Aikalaislehti kertoi, että “tuli lewisi se nopeasti kuin ajatus koko rakennukseen”. Vera Hjelt oli sittemmin perustamassa Martta-järjestöä ja hän oli myös kansanedustaja. Puuhakas mimmi.
Pauli Jokinen on Oulunkylään muuttanut tietokirjailija ja kävelyopas, joka tutustuu uusiin kotikulmiinsa. Seuraa Instagramissa @paulijokinen
