Oulunkyläinen - Pohjoiset esikaupungit -lehti

Blogit, Oulunkylä, Uutiset

Blogi: Varttuneita mietteitä

öinen maisema, lumen peittämiä kuusia, kuutamo

Kuva: Raimo Anttila

Vekslattiin vuotta ja painetaan alkanutta vuotta jo hyvää vauhtia. On nuijittu bollaan nyya vuosiluku, hoidettu tipattomuudet veks tältä vuodelta, kärvistelty hirveet pakkaset ja niin edespäin. Saulikin sano puheessaan, että tunnelin päässä lyysaa joku valon kipinä. Mennään sitä kohti ja duunataan tästäkin vuodesta ihan ok systeemi.

Mä skujasin jouluks Lappiin Saariselälle. Kun painaa nelostietä reilusti yli tuhat kilsaa, niin tsennaa persuksissaan, että tää Suomi on pitkä maa. Ja silti ei vielä olla lähelläkään Utsjokea. Päästiin kumminkin mestoille kaamokseen.

Se minkä ekaks hiffas , että muuta ku suomea pamlaavaa jengiä oli paikalla viltsisti. Tää jengi erottu selvästi, kun niiden kledjut oli erilaisten safarifirmojen toppahaalareita. Ne flygas Ivaloon Englannista. Flygareita tuli ja lähti 3 – 5 päivässä.

Tää haalarijengi vietti paikalla muutamasta tunnista kolmeen päivää. Mulle oli kuitenkin vaikee snaijata porukkaa, joka flygas tänne, katteli poroja, pukkeja, snögee ja muuta sellasta. Sitte kolmen tunnin jälkeen flygas takas. Aika hätänen reissu, joka bungaa saletisti fyrkkaa bulisti.

Toinen systeemi, jonka hiffas, oli snadit skidit. Jos finskiskidit osaa nauttia snögestä, niin noi Euroopasta flyganneet osaa ottaa siitä irti vielä kaks kertaa enemmän. Voi konttaa lumessa, stikkaa faijaa tai mutsii snögeboltseilla, laskee persmäkee tai painaa pulkalla maailman pisintä 2 kilsaa pitkää pulkkamäkee. Sitä touhuu oli kliffaa kattella.

Itte tykkäsin skimbaa kaamoksessa. Skuijan puut oli tykkylumessa, koko mestassa on kaikki harmaan sävyt ja kaukana heijastu joku sininen valo. Siinä on gamlan starbun hyvä iisisti lykkii skimboja. Jos stannaa, niin ei kuulu mitään. Sitä hiljaisuutta ei stadilainen voi heti snaijaa.

Tää vuosi on Gnisunkin kannalta tärkee. Seura täyttää 100 vuotta ja lisäks on saumaa skulaa Veikkausliigaa ensi kesänä. On salettia, että seurassa tehdään rajua duunia, jotta systeemit saadaan skulaan ja fyrkat riittään. Toivotaan parasta.

Joulupukki toi paidan ja pari bökkeriä. Niiden kanssa on ollut iisiä börjaa tää vuosi. Fiilistä laskee kuiteski nää Suomen sähkösysteemit. En tajuu, että jos joku snadi mesta brakaa tai jos ei blosaa, niin sähkön hinta huitoo nevadassa. Musta on salettii, että joku haistaa tsäänssit ja kelaa ittelleen fyrkkaa ku muilla on probista. Tarttis tehä jotain. Silti eletään ihmisiksi tääkin vuosi.

Teksti ja kuva: Raimo Anttila

raimo.anttila@kotiposti.net

Share