Metsäpuutarhaviljely on nostanut viime vuosina suosiotaan, ja sen myötä monivuotisten vihannesten kysyntä kasvanut. Harva taimisto tai puutarhaliike kuitenkaan pitää valikoimissaan näitä kasveja. Nyt pulmaan löytyy apua läheltä: Miina Ant-Wuorisen kotipihataimistolta saat lentävän lähdön omalle syötävälle metsäpuutarhalle.
Miina Ant-Wuorinen on ollut kiinnostunut monivuotisista syötävistä kasveista jo nuoresta lähtien. Suomentaessaan yhdessä Henna Jämsän ja Marja Nuoran kanssa teosta Monivuotiset vihannekset, hän huomasi kuin vähän syötäviä perennoja on tarjolla puutarhaliikkeissä. Ajatus omasta kotipihataimistosta alkoi kypsyä ja kun he Jämsän kanssa olivat suomentaneet samojen kirjoittajien toisen kirjan; Satoisa metsäpuutarha – Kasvata syötävää kaikkialla, (Philipp Weiss & Annevi Sjöberg, suomennos ja suomenkielinen laitos: Miina Ant-Wuorinen ja Henna Jämsä, 2024.) oli aika pistää töpinäksi.
Miina Ant-Wuorisen kotipihataimisto avasi porttinsa tänä keväänä Maununnevalla. Vehreässä ja runsaassa puutarhassa pääsee näkemään kaikki myynnissä olevat kasvit luonnollisissa olosuhteissa ja Ant-Wuorinen auttaa mielellään asiakkaita oman metsäpuutarhan suunnittelussa ja kasvivalinnoissa:
– On myös todella hauskaa tavata ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita näistä asioista. On tullut ihania kohtaamisia asiakkaiden kanssa.
Kotipihataimisto on vielä alkutaipaleellaan ja toiminta on pienimuotoista. Ant-Wuorista kiinnostaa millaista toimintaa omalla kotipihalla pystyy tekemään.
– Tilat ovat suhteellisen pienet, emmekä halua mitään teollista toimintaa – täällä tehdään kaikkea muutakin kuin kasvatetaan taimia. Pitäisi löytää sellainen kestävä taso, jossa kasvattaa jonkin verran kasveja siemenestä ja tekee ylijäämätaimista myyntitaimia. Tykkään tehdä suunnittelutyötä, mutta minusta on myös ihana olla ulkona puutarhassa. Tällä tavalla saadaan myyntiin tarjolle suomalaisia syötäviä perennoja, etteivät ne kaikki ole Hollannista tuotuja, Miina Ant-Wuorinen kertoo.
Miina Ant-Wuorinen on maisema-arkkitehti, joka on yhdessä Henna Jämsän kanssa suomentanut ja toimittanut kirjat Monivuotiset vihannekset ja Satoisa metsäpuutarha. Kuva: Susan Wilander
Metsäpuutarhaviljelystä tulee helposti kotipuutarhurille elämäntapa. Metsäpuutarhaviljely voi olla ulkomuodoltaan hyvin monenlaista – se voi näyttää yhtä hyvin boheemilta sekamelskalta kuin geometrisissa kukkapenkeissä kasvavilta kasvustoilta. Tärkeänä osana metsäpuutarhaviljelyä on luonnon havainnoiminen ja sen auttaminen.
-Satokausi on tosi pitkä. Usea monivuotiset vihannekset ovat uusia tuttavuuksia monelle puutarhurille ja tarjoavat uusia makuelämyksiä. Itse olen innostuneempi kasvatuksesta kuin ruuanlaitosta, joten monet kasveista ovat sellaisia, joita olen vähän maistanut, mutten vielä varsinaisesti opetellut käyttämään. Siksi yritämmekin joka vuosi ottaa haltuun uusia kasveja, mikä monipuolistaa ruokavaliota ja antaa tosi terveellistä ja ravinteikasta ruokaa, Miina Ant-Wuorinen kertoo syötävän metsäpuutarhan eduista.
Satoisa metsäpuutarha – Kasvata syötävää kaikkialla -kirjan suomentaminen oli iso ponnistus ja vei 1,5 vuotta. Kirjassa on lähes 500 sivua ja se käsittelee perusteellisesti niin syötävän metsäpuutarhan perustamisen ja elinkierron kuin ylipäätään puutarhan hoidossa tarvittavaa tietoutta sekä tietenkin metsäpuutarhaan sopivia kasveja. Kirjan kirjoittajat Philipp Weiss ja Annevi Sjöberg ovat Ruotsissa tunnettuja puutarha-alan kirjailijoita ja luennoitsijoita.
Metsäpuutarhaviljelyllä tarkoitetaan kerroksellista, enimmäkseen monivuotisiin kasveihin perustuvaa dynaamista viljelyjärjestelmää, jossa hyödynnetään luonnon prosesseja ja pyritään luomaan monimuotoinen ja hyvin voiva puutarhaekosysteemi. Metsäpuutarha on kerroksellinen ja monilajinen ja sen luomisessa yhdistyvät niin permakulttuurin periaatteet kuin kumppanuuskasviajattelukin. Myös no dig -viljely on luonnollinen osa vakiintunutta metsäpuutarhaa.
-Metsäpuutarhaviljely on tärkeää, koska se tukee luonnon monimuotoisuutta. Kun kasvatetaan monivuotisia kasveja, ei maata tarvitse jatkuvasti kääntää; maaperän eliöstöt, mikrobit ja mykorritsat toimivat paremmin. Hiiltä sitoutuu enemmän maahan kuin jos viljeltäisiin yksivuotisia kasveja ja kun lehdet jätetään maatumaan maahan, se lisää maan viljavuutta. Metsäpuutarhaviljelyssä luodaan puutarhaan suotuisia pienilmastoja. Kun viljelykset ovat monilajisia, tuholaiset eivät samalla tavalla hyökkää viljelysten kimppuun ja puutarhassa on jo valmiiksi niiden luonnollisia vihollisia. Monilajisuus ja kerroksellisuus takaa myös sen, että vaikka yksi laji jonain vuonna tekisikin huonomman sadon, saa kuitenkin satoa muista lajeista, Miina Ant-Wuorinen kertoo.
Teksti ja kuvat: Susan Wilander
Miina Ant-Wuorisen taimistolta löytyvät juuri ne herkulliset monivuotiset vihannekset, joita muualta on vaikea saada. Kuva: Susan Wilander
Lisätietoja: www.gaiana.fi. Kotipihapuutarha avoinna elo-syyskuussa ke 16-18 ja sopimuksen mukaan osoitteessa Ladonlukonpolku 12, Maununneva.
