Oulunkyläinen - Pohjoiset esikaupungit -lehti

Mielipiteitä, Oulunkylä, Uutiset

Puheenvuoroja: Asukastaloverkosto vetoaa valtuustoon

Ihmisiä rivissä sisällä rakennuksessa

Stadin yhteisötalojen kehittämisen ja resurssien lisäämisen puolesta esitetyn vetoomuksen ottivat valtuustoryhmien puolesta vastaan kuvassa oikealta lukien Otto Meri (kok), Tuomas Rantanen (vihr), Hilkka Ahde (sdp), Paavo Arhinmäki (vas), Laura Korpinen (ps) ja Kristian Wahlbeck (rkp). Kuva: Toivo Koivisto

Epävarmuus tulevasta koskee näinä aikoina myös Helsingin kaupungin asukastaloja, joita nykyisin kutsutaan yhteisötaloiksi. Käpylässä yhteisötalon toiminta uhkaa loppua, palkkatukityöllistämisen on ilmoitettu päättyvän yhteisötaloilla ja osa tiloista aiotaan tarjota erilaisille järjestöille.

Yhteisötalot on perustettu edistämään asukkaiden hyvinvointia ja osallisuutta, ehkäisemään yksinäisyyttä ja syrjäytymistä. Niillä on tärkeä merkitys erilaisten ja eri taustoista tulevien ihmisten välisen yhteisöllisyyden rakentamisessa. Niitä tarvitaan kasvavassa kaupungissa lisää.

Kaupungin ylläpitämiä yhteisötaloja puolustava verkosto on tavannut kaupungin päättäjiä ja vedonnut yhteisötalojen toiminnan ja resurssien kehittämiseksi. Rikkaalla Helsingillä on varaa turvata budjettiin riittävät varat kaikkien nykyisten yhdeksän yhteisötalon toiminnan jatkamiseksi ja avata lisää yhteisötaloja.

Vakansseja ja palkkatukea

Kullekin yhteisötalolle tarvitaan lisää vakinaisia, kokoaikaisia työntekijöitä, jotta talot voivat olla avoinna myös iltaisin ja viikonloppuina. Aukioloaikojen lisäämiseen on suuri tarve, johon ei voi vastata vain antamalla tiloja joillekin järjestöille.

Yhteisötaloilla on työllistetty palkkatuella vuosittain noin 80–160 työtöntä. Työvoimapalvelujen siirtäminen TE-keskuksista kunnille ei estä palkkatukityöllistämisen jatkumista mm. yhteisötaloilla. Se on päinvastoin tärkeää talojen toiminnalle ja työllisyyden edistämiselle nyt, kun työttömiä on Helsingissä jopa enemmän kuin 90-luvun laman aikaan.

Yhteinen olohuone

Yhteisötalojen luonnetta kaikille avoimina ja maksuttomina tiloina, asukkaiden ”yhteisinä olohuoneina”, ei pidä muuttaa joidenkin järjestöjen tai ryhmien hallitsemiksi. Tällainen vaara on, jos tilat laitetaan laajasti kaupungin Varaamo-järjestelmään, kuten on esitetty.

Osalla taloista on joitain tiloja, joihin varaaminen sopii – esimerkiksi kangaspuut tai pieni erillinen kokoushuone. Verkoston mielestä pääosa talojen tiloista pitää kuitenkin olla kaikille yhteistä.

Helsinki teki viime vuonnakin 467 miljoonaa euroa ylijäämää. Kyllä noista miljoonista pitää riittää rahaa myös yhteisötalojen toiminnan kehittämiseen.

Teksti: Yrjö Hakanen ja Outi Mononen

Kuva: Toivo Koivisto

Share