Maria Mustranta halusi omien lastensa innoittamana kirjoittaa nuorille vaikeasta aiheesta – politiikasta. Ja onnistui siinä erinomaisesti.
Edellisen romaaninsa Äidin tehtävä jälkeen Mustranta halusi kirjoittaa jotain täysin erilaista. Institutionaalinen politiikka tuntui sopivan tärkeältä aiheelta.
– Vaalien ympärille oli helppo rakentaa draaman kaari ja käsitellä samalla keskeisimpiä asioita politiikasta. Vähän kyllä mietin, uskaltaako tällaista julkaista kukaan, eikä päätös ollut kustantamossakaan heti selvä, Mustranta kertoo.
Viime aikoina nuorten vaikuttaminen on keskittynyt enemmän kulutusvalintojen ja mielenosoittamisen kaltaiseen toimintaan, kuin perinteiseen puoluepolitiikkaan.
– Suomalaisnuorten luottamus omaan yhteiskunnalliseen osaamiseen on tutkimusten mukaan heikko, vaikka tietämys on kansainvälisesti vertaillen ihan hyvää. Tässä olisi minusta työtä tehtävänä, koska kansalaispätevyyden kokemuksen vahvistaminen lisää halukkuutta osallistua ja todennäköisyyttä äänestää, Maria Mustranta sanoo.
Nuorten lukuinnon kasvattamiseen voi käyttää monenlaisia keinoja ja paljon jo tehdäänkin.
– Olen ainakin omassa kuplassani myös havainnut vanhemmissa, että lukemiseen on alettu suhtautua kuin liikuntaan tai hampaiden pesuun: se kuuluu lasten arkeen, oltiinpa siitä kiinnostuneita tai ei. Toivoisin, että nyt tehtävän työn lisäksi ajateltaisiin uusilla tavoilla ja kirjallisuutta tuotaisiin enemmän areenoille, joissa sitä ei ole ennen ollut. Kuulin taannoin esimerkiksi hankkeesta, jossa kaunokirjallisia teoksia oli käytetty materiaalina myös muissa aineissa kuin äidinkielessä. Esimerkiksi uskonnossa oppilaiden oli pitänyt lukea yksi kirja muutamasta vaihtoehdosta, jotka käsittelivät jotakin opetussuunnitelmaan kuulunutta aihetta. Myöhemmin oppimistuloksien oli todettu olevan parempia tässä kaunokirjallisuutta lukeneiden ryhmässä. Toinen esimerkki: portugalilainen runoilija ja lääketieteen tohtori João Luís Barreto Guimarães kertoi viime kesänä Lahden kansainvälisessä kirjailijakokouksessa, miten häntä oli pyydetty vetämään lääketieteen opiskelijoille pakollinen kirjallisuuskurssi, jossa käsiteltiin lääketieteen ammattilaisille relevantteja kysymyksiä runouden kautta, Mustranta sanoo.
Paikalliset kaupunginvaltuutettumme ovat myös sitä mieltä, että lukeminen lähtee kotoa.
– Kiinnostus lukemiseen ja kirjoihin lähtee kyllä ensisijaisesti kodista ja sitä pitäisi tukea varhaiskasvatuksessa ja koulussa. Jos vanhemmat esimerkillään tukevat lukemista älylaitteiden ja television sijaan, tarttuu siitä varmasti jotain myös lapselle, Hilkka Ahde toteaa. On myös tärkeää löytää itseä kiinnostavat aiheet.
– On suuri merkitys sillä mistä kirja kertoo. […]. Kaikkia nuoria eivät kiinnosta fiktiiviset tarinat vaan ennemmin todellisuuspohjaiset kirjat, toisia taas fiktiokirjat viihdyttävät hyvin, Nina Suomalainen sanoo. Medialla on tässä myös oma roolinsa.
– On ensinnäkin tärkeää, että lapset ja nuoret voivat saada oikea tietoa eri keinoin. Siksi on tärkeää, että esimerkiksi Yle ja Sanoma tekevät audiovisuaalisesti kiinnostavaa sisältöä uutisista lasten ja nuorten ikätasoisesti. Mutta tietenkin myös lukutaito on olennainen asia, sillä jotta pystyy suhtautumaan kriittisesti saamaansa tietoon, on osattava lukea erilaisia tekstejä, Sini Korpinen toteaa. Pojatkin pitäisi pitää mukana, koska siitä hyötyvät lopulta kaikki.
– Minua huolettavat erityisesti pojat – nykykoulu ei ymmärrä poikien ja tyttöjen biologisia eroja varttumisessa ja oppimisen kehittymisessä. Poikia pitää tässä puolustaa! Liian monet pojat jäävät vaille kunnon ohjausta ja opetusta – ei ole tytöiltä pois, jos poikiin kiinnitettäisiin nykyistä enemmän huomiota, Ilkka Taipale sanoo.
Nuorten saaminen mukaan politiikkaan on pähkinä, jota varmasti kaikissa puolueissa pohditaan.
– Jos ajattelemme isoja yhteiskunnallisia ja globaaleja haasteita, kuten ilmastonmuutos, poliittinen järjestelmä ei vaikuta saaneen merkittäviä muutoksia aikaiseksi, ainakaan nopeasti. Tässä on puolueilla ja poliitikoilla iso peiliin katsomisen paikka. Maailma ympärillä palaa, ja meillä väitellään siitä, onko ok vai eikö ole ok hakata metsää, Sini Korpinen toteaa. Politiikassa toimiminen vaatii kuitenkin pitkäjänteisyyttä.
– Joskus kestää vuosikymmeniä saada tavoitteensa läpi; se vaatii demokratian rakenteiden tuntemista, Ilkka Taipale sanoo. Nuoret eivät aina välttämättä hahmota missä heitä kiinnostavista asioista päätetään.
– Moni nuori ei myöskään ymmärrä politiikan vaikutusta elämäänsä ja tätä tietoutta tulee lisätä. Nuorilla on kuitenkin paljon toiveita muun muassa nuorisotilojen ja harrastusmahdollisuuksien suhteen. Toivotaan lisää esimerkiksi skeitti-, skuutti-, parkour- tai frisbeeratoja, mutta ei ymmärretä, että se juuri on kuntapolitiikan ydintä, Hilkka Ahde sanoo. Kaikki lähtee kuitenkin siitä, miten puolueet nuoria tavoittavat.
– On löydettävä mekanismeja, miten tavoitetaan nuoret. Nuorille on myös tarjottava mahdollisuuksia osallistua omalla tyylillään, ei ainoastaan puhumalla byrokraattisesti, Nina Suomalainen sanoo.
Teksti: Susan Wilander
Kuva: Susanna Kekkonen
