Helsinginkeskuspuisto.fi -osoitteesta löytyy nyt uusi sivusto, joka kokoaa yhteen Keskuspuiston historiaa, luontotietoa ja taiteellista toimintaa puistossa. M-Cultin yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa toteuttama sivusto sisältää lukuisia äänitiedostoja, joilla niin asiantuntijat kuin Keskuspuiston aktiiviset kävijätkin kertovat puiston eri puolista.
Keskuspuistohankkeen sivuilta pääsee Tarinapolulle, jossa voi kuunnella kertomuksia Keskuspuiston historiasta, luonnosta ja puistoon liittyvästä aktivismista. Sivuilla on myös kartta, johon on merkitty tarinoiden tapahtumapaikat. Maastossa ne löytyvät Googlemapsin ja QR-koodien avulla.
Helsingin kaupungin ensimmäinen asemakaava-arkkitehti Bertel Jung julkaisi ehdotuksen Keskuspuiston perustamiseksi joulukuussa 1911. Kaupunginvaltuusto teki päätöksen puiston perustamisesta 1914. Aluksi puistolla käsitettiin sen eteläisintä osaa, vaikka sankka metsä jatkui pitkälle pohjoiseen jakaen kaupungin kahteen puoleen. Keskuspuiston pinta-ala kasvoi nykyiseen laajuuteensa 1934, kun kaupunki osti Tomtebackan eli Haltialan tilan. Sen jälkeen Keskuspuisto on vuosikymmenestä toiseen herättänyt intohimoja niin kaupungin rakentajien kuin luonnonsuojelijoiden keskuudessakin.
Monimuotoinen luonto
Keskuspuiston luonto on vaihtelevaa: siellä on paljon varttuneita kuusivaltaisia metsiä, lehtoja, ketoja ja niittyjä. Alueen erilaisilta kasvupaikoilta löytyy myös harvinaisia kasvilajeja ja keväisin runsasta kukkaloistoa. Keskuspuiston eläimistöön kuuluvat mm. kauriit, viljelypalstoilla mm lumikko, ruskosammakot, liito-oravat ja tietenkin lukuisat lintu- ja hyönteislajit. Haaganpurossa viihtyvät uhanalaiset Suomenlahden taimenet.
Helsingin puustoon on vaikuttanut suuresti vuoden 1890 hirmumyrsky. Se kaatoi suurimman osan kaupungin puista. Siksi Keskuspuistosta on vaikea löytää yli 120 vuoden ikäisiä puita. Uusia myrskytuhoja aiheutti Kiira-myrsky iltapäivällä 12.8.2017.
M-Cultin taiteellinen toiminta tallentaa Keskuspuiston tarinaa
M-Cultilla on ollut Keskuspuistoon liittyen monenlaista toimintaa. M-Cultin järjestämissä Keskuspuistoarkistot-taiteilijaresidensseissä vuosina 2021-23 on ollut vierailevia taiteilijoita toteuttamassa eri tavoilla Keskuspuistoon kytkeytyviä teoksiaan. Osa residensseistä on toteutettu yhteistyössä EMAP European Media Art Platformin kanssa. Teoksia on ollut esillä Keskuspuistoarkistot näyttelyissä Maunula-talossa 2021 ja 2022 sekä SYSTEMS-näyttelyssä Myyrmäen Taidemuseo Artsissa 2023.
Elokuussa 2022 Puistoradio toimi paikallisradiona viikon ajan Keskuspuistoarkistot-näyttelyn yhteydessä, M-Cultin radiolähetin oli sijoitettu Maunula-talon katolle. Ohjelmisto sisälsi kertomuksia ja ääniä Keskuspuistosta, sekä keskusteluja puiston luonnosta sekä sen tulevaisuudesta. Lähetys kuului vuorokauden ympäri Maunula-talon lähialueella FM-taajuudella 105.0 MHz sekä netissä openradio.in -kanavalla.
Teksti: Susan Wilander
Kuva: Bertel Jung 1911 / Aalto-yliopiston arkisto.
