Kunnallisvaalit lähestyvät ja koska seuramme puheenjohtaja Toni Pakarinen on ehdokkaana, hän jääväsi itsensä tämä palstan kirjoittamisesta. Tonin mietteisiin tutustumme taas seuraavissa lehdissä, mutta nyt hän pyysi minua ottamaan kopin.
Näkemykset ja kokemukset paikallisdemokratiasta kiinnostavat ja päädyin keskustelemaan aiheesta yhdeksän kaupunginosayhdistyksen (vast.) pj:n tai vpj:n kanssa. Yhdistykset valikoituivat omalla mututuntumallani ja haastatteluihin suostuivat lopulta edustajat seuraavista yhdistyksistä: Konala-Seura ry (Konala), Kruununhaan asukasyhdistys ry – Kronohagens invånarförening rf (Krunikka), Käpylä-Seura ry (Käpylä), Lauttasaari-Seura ry (Laru), Malmi-Seura ry (Malmi), Pihlajisto-Viikinmäki asukasyhdistys PNV ry (PNV), Postipuiston asukasyhdistys ry (Postipuisto), Puotila-seura ry (Puotila) ja Töölön kaupunginosat – Töölö ry (Töölö). Keskusteluissa nousi esiin monia mielenkiintoisia aiheita, joihin palaamme seuraavissa lehdissä. Nyt kokoan havaintoja kommenteista kysymykseen ”Mikä on kaupunginosayhdistyksen rooli paikallisdemokratiassa”.
Kotiseudun rakentaminen ja kehittäminen on tärkeä yhteinen asia ja yhdistyksillä on merkittävä rooli paikallisesti tärkeiksi koettujen asioiden toteutumisessa. Mielikuvat onnistumisesta vaihtelevat. Vanhoilla alueilla tuloksiin koetaan joskus päästyn vain kovalla taistelulla. Alueilla, joilla on kyetty luomaan ja ylläpitämään selkeät rakenteet ja prosessit yhteydenpitoon kaupungin viranomaisiin ja myös uusilla, vielä rakentuvilla alueilla, kokemukset mahdollisuuksista vaikuttaa päätöksentekoon ovat positiivisempia.
Töölön pj Markku Koivusalo pohdiskelee aihetta seuraavasti: ”Kaupunginosayhdistyksen roolin pitäisi olla keskeisempi ja sitä se on joskus ollutkin. Mahdollisesti pienimpiä kuntia lukuun ottamatta nyt vallalla oleva näkemys siitä, että lähidemokratiassa kunnallisdemokratia on riittävä demokratian taso, on virheellinen. Oman lähialueen vaikuttaminen puuttuu isoissa kunnissa ja kaupunginosayhdistys on ainoa elin, joka jollain tavalla tuo paikallista näkökulmaa asioihin. Yhdessä asukkailla ja toimijoilla on alueensa parhaina kokemusasiantuntijoina enemmän kokemusta ja näkemystä kehitystarpeista. Mitä suurempiin yksiköihin mennään, sitä enemmän demokratia laimentuu ja kansalaisille voidaan antaa aina vähemmän valtaa. Suoran demokratian mukaisesti kaikki aktiiviset asukkaat voivat liittyä mukaan kaupunginosayhdistykseen ja vaikuttaa alueensa asioihin. Kaupungin yleiseen ja laajempaan politiikkaan kukin voi vaikuttaa edustuksellisen demokratian kautta äänestämällä.”
Vaikuttamisen painopisteitä ovat yleisesti kaavoitus, liikennejärjestelyt, yhteisölliset tilat sekä lähiluonto ja ulkoilumahdollisuudet. Asioihin otetaan kantaa erilaisin lausunnoin ja järjestetään tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia. Tavoitteena on avata asukkaille aito mahdollisuus vaikuttaa paikalliseen päätöksentekoon. Postipuiston pj Mirjami Lehikoinen tiivistää asiaa seuraavasti: “Yksittäisen ihmisen on vaikeampi vaikuttaa ja isompaa joukkoa kuunnellaan helpommin. Itse demokratia syntyy tekemällä alueella yhdessä asioita, joita ihmiset haluavat: järjestetään toimintoja ja tuodaan kaupunkia lähemmäksi asukkaita.”
Krunikan vpj Tarja Laitiainen korostaa myös asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksia siihen, mitä omilla lähialueilla tapahtuu ja miten se tapahtuu. On tärkeätä saada kaupunki kuulemaan ja rakentaa vuorovaikutus kaupunginosayhdistysten ja kaupungin välillä. “Tämä synnyttää myös luottamusta ja parantaa ilmapiiriä, joka ei ole ollut aina kaikkein paras.”
Paikallistuntemus ja -tieto on konkretiaa, kun kävellään omilla nurkilla ja nähdään muutostarpeet. Käpylän pj Kai Ovaskainen tarkastelee asiaa seuraavasti: “Kaupunginosayhdistys on ainoa pysyvä rakenne, joka seuraa alueelle kohdistuvia suunnitelmia. Muuten asia on yksittäisten ihmisten intohimojen, pelkojen ja toiveiden varassa. Yhdistyksen pitkä historia auttaa suhteuttamaan hankkeita – kaikkea ei säikähdetä, vaan osataan arvioida, lukea suunnitelmia ja tarttua oleelliseen.”
Yleisesti koettu haaste on saada ihmisiä mukaan osallistumaan. Samalla todetaan, että ilman kaupunginosayhdistyksiä ei olisi senkään vertaa. Lauttasaaren pj Jyri Saraste kokoaa ajatuksia seuraavasti: “Kaupunginosalla ja yhdistyksellä on erityisen tärkeä rooli paikallisdemokratiassa, koska se on alue, missä ihmisten kodit ovat ja missä on tietoa paikallisesta historiasta, sekä siitä, mihin suuntaan asukkaat haluavat aluetta kehittää. Helsingillä on strategia ja haluamme että alueemme asiat nousevat siinä myös esiin. Kaupunki on valtava koneisto ja toimialat eivät aina keskustele parhaimmalla mahdollisella tavalla. Tässä Lauttasaari-Seura voi toimia linkkinä oman alueensa asioissa. Kannustan ihmisiä olemaan mukana paikallisessa työssä – jokainen voi osallistua omalla tyylillään ja tahdillaan.”
Tähän lienee hyvä päättää toteamalla, että demokratia ei ole itsestäänselvyys vaan sitä on ylläpidettävä joka päivä ja kaikilla tasoilla. Tänään se on taas tärkeämpää kuin pitkään aikaan.
Teksti: Pekka Rintala, varapuheenjohtaja Oulunkylä-Seura
Seuraavassa lehdessä kokemuksia yhdistys – kaupunki yhteyden toimivuudesta ja käytännön toiminnasta paikallistasolla.
