Kaupungin bulevardisuunnitelmia seuraava asukasyhdistysten ryhmä (Käpylä, Metsälä, Oulunkylä, Maunula ja Pakila) laati helmikuun lopussa nettikyselyn alueidensa vaaliehdokkaille. Halusimme kuulla heidän kantansa täydennysrakentamiseen ja sen vaikutuksiin liikenteeseen ja viheralueisiin. Kyselyyn vastasi 14 ehdokasta viidestä eri puolueesta.
Kysyimme ehdokkailta tulisiko täydennysrakentamista hajauttaa eri alueille vai luoda uusia alueita nykyisten kaupunginosien läheisyyteen. Mielipiteet hajaantuivat melkoisesti – uusia alueita, vanhoja ja uusia alueita yhdistäen, metropolialueen tiivistäminen. Myös vanhojen teollisuus- tms alueiden hyödyntäminen asuntorakentamiseen ja asuntokannan uusiminen vaihtoehtona kalliille peruskorjaamiselle nostettiin esiin.
Alueen alustavissa suunnitelmissa on paikoin varsin korkeita taloja vanhojen matalien rakennusten vieressä. Mitä tästä tuumittiin? Usea vastaaja painotti uuden ja vanhan yhteensovittamista, palvelujen solmukohtiin korkeampaa, ei muurimaisia rakennuskomplekseja, varjostukset huomioitava. Pohdittiin myös kivijalkaliikkeiden pärjäämistä, kun yleiskaava tuntuu suosivan kauppakeskuksia.
Entä sitten viheralueet? Vastaajat olivat liikuttavan yksimielisiä viheryhteyksien tärkeydestä. Ei pilkottuja viheralueita vaan vihersormia, talojen välisiä viherkäytäviä, joilta pääsy laajemmille viheralueille. Lisäksi korttelipihoja, puistoja ja lasten leikkipaikkoja. Esille nostettiin myös rakennuskorkeuden vaikutus viheralueisiin – rakentaminen ylöspäin jättää enemmän maata vapaaksi viheralueille.
Meitä kaikkia varmaan huolestuttaa liikenteen ohjautuminen kokoojakaduilta asuntovaltaisille sivukaduille etenkin ruuhka-aikoina. Ehdokkaiden pääviesti tuntuu olevan julkisen liikenteen lisääminen – muutama kannatti maksuttomuutta. Raideliikenteen lisääminen ja sille uusia poikittaislinjoja, liityntäpysäköintiä laajennettava. Asuntokaduille läpiajokieltoja ja niiden tehokas valvominen. Esiin nostettiin myös uusia metrolinjoja.
Ja lopuksi kysymys asukasdemokratiasta. Mitä lisäarvoa asukkaiden osallistaminen voisi tuoda suunnitteluprosessiin ja missä vaiheessa vuorovaikutuksesta olisi eniten hyötyä? Esimerkiksi näin ehdokkaat vastasivat: Jokaiseen kaupunginosaan asukkaiden valitsema kaupunginosaneuvosto, jolla olisi aitoa toimivaltaa suunnittelussa. Päättäjien on kuultava asukkaita ennen suunnitteluprosessien aloittamista ja vuorovaikuttamiseen on saatava lisää resursseja. Onko virkahenkilöillä tarpeeksi ymmärrystä asukasdemokratiasta ja sen hyödyllisyydestä? Ja johtavatko kauniit sanat myös tekoihin?
Kaikkien kyselyyn vastanneiden ehdokkaiden tekstit löytyvät täältä:
Teksti: Ehdokkaiden vastauksista koosti tiivistelmän Marja Markko
