Oulunkyläinen - Pohjoiset esikaupungit -lehti

Kulttuuri, Uutiset

Pukinjuuri on tällä kertaa monin tavoin liikkeellä

Ihmisiä seuraamassa esitystä Pukinmäen kirjastossa

Pukinjuuri IV julkistettiin Pukinmäen kirjastossa 31.3.2025. Lasse Rekola kertoi yleisölle kirjasta. Kuva: Tero Tuomisto

Pukinmäen, Oulunkylän pohjoisen naapurikaupunginosan vaiheista kertova kirjasarja Pukinjuuri on voimissaan ja kasvanut jälleen yhdellä teoksella. Keväällä painosta tulleen talkootyön tuloksen kanteen on jo painettu numero IV. Aikaisemmat sarjalaiset ovat vuosilta 1997, 2006 ja 2022. Julkaisija on vuonna 1978 perustettu Pukinmäki-seura ry.

Kirjasarjan nimi juontuu kasvista nimeltään pukinjuuri. Nimivalintaa puolsi aikoinaan viittaus paikkakunnan nimeen. Nimen katsottiin viittaavan osuvasti Pukinmäen juurevaan historiaan kertoen kasvista, joka on voimakkaasti kulttuuriseuralainen. Kasvina pukinjuuri viihtyy kuivilla mäillä, pihoilla, tienvarsilla ja pientareilla. Se ei vierasta ihmisen muokkaamaa maisemaa ja on ollut ennen varsin monikäyttöinen. Sen vahvaa monivuotista juurta on käytetty lääkkeenä mm. yskään ja käheyteen. Juurella on maustettu liköörejä ja viinoja, onhan se kuminan sukulainen. Keskiajalla pukinjuurta ylistettiin ruttorohtona. Pukinjuuri on kasvina vahvajuurinen, sitkeäkasvuinen ja monivuotinen, kuten kotiseututyö Pukinmäellä, Oulunkylässä ja kaikkialla muuallakin.

Pukinjuuri nelosen kansien väliin mahtuu 80 sivua. Kuvia on jälleen runsaasti, enemmän kuin sivuja. Historiaa mustavalkoisena ja uudempaa väreissä.

Artikkeleissa ollaan tällä kertaa monin tavoin liikkeellä. Vantaanjokea mennään Lasse Rekolan kertomana myötä- ja vastavirtaan, pinnalla ja pinnan alla, menneestä näihin päiviin. Toisen valtaväylän, pääradan rakentaminen ja matkustamisen monet muutokset kerrotaan Tero Tuomiston jutussa Pukinmäki rautatien varrella.  Monenlaista kalustoa ja lippua on käytetty vuosikymmenien aikana. Tämän päivän junaan astuessa on mielenkiintoista tietää, kuinka yhdestä raideparista on tullut neljä, höyry vaihtunut sähköön ja lippuluukut automaatteihin. Kullakin ajalla on ollut uutuutensa. Kuten nykyäänkin.

Pukinmäen Esso, tuo legendaarinen huoltoasema Kehä ykkösen varrella on ansainnut viimein oman juttunsa. Vuonna 2008 valonsa sammuttanut huoltamo tuli niin monelle tutuksi oli sitten kyseessä huolto, tankkaus, varaosat tai kahvion seisova pöytä. Huoltamoyrittäjä Tapani Holm ja kahvion emäntä Marjatta Lääkkölä muistelevat. Aikamatkalle vievät vanhat mainokset ja kooste huoltamosta sanotusta.

Pukinmäen huvilayhdyskunnan kulttuurielämä ja taiteilijat ovat yhden artikkelin aiheena. Pukinmäellä ovat eläneet ja taidettaan luoneet monet valtakunnallisesti tunnetut taiteilijat. Tuttuja nimiä Tuomiston laajassa jutussa ovat mm. kirjailija Ester Ståhlberg, säveltäjä Erkki Melartin, oopperalaulaja Tuure Ara sekä runoilija Aale Tynni. Löytyy myös selitys sille, miksi kuvituksena ovat myös olympiarenkaat. Monta muutakin kulttuurialan nimeä mainitaan kirjan sivuilla. Aihe on ajankohtainen myös siksi, että tänä vuonna juhlitaan laajasti pukinmäkeläisen Erkki Melartinin 150-vuotis juhlavuotta.

Kirjassa jätetään myös haikeat jäähyväiset Pukinmäen kartanolle, jonka vuokralaisena Pukinmäki-seura ehti olla vuodesta 1998.  Kaupunki irtisanoi vuokrasopimuksen aikomuksena laittaa kartano myyntiin, kuten monta muutakin historiallista kaupungin kiinteistöä. Keväällä 2024 pakkasi seura tavaransa ja sammutti kartanon valot. Paikkakunnan yhteisen kokoontumis- ja juhlapaikan menettäminen on ollut merkittävä isku kotiseututyölle ja yhteisöllisyydelle. Mutta eteenpäin mennään.

Jutun aiheita riittää myös tuleville vuosille. Yksi niistä on työn alla oleva tutkimus paikkakunnan bussiliikenteen vaiheista. Niistä kerätään nyt muistitietoa. Taustajuttu ja yhteystiedot löytyvät kirjan sivuilta.

Pukinjuuri IV on myynnissä Pukinmäki-seuran tilaisuuksissa, Pukinmäen kirjastossa ja seuran osoitteessa pukinmakiseura@gmail.com, Rosebud-kirjakaupoissa sekä MV-Kuvat Ky:ssä Malmintorin Kauppakeskuksessa. Nelosen hinta on 20 euroa. Myös vuoden 2022 kolmosta on vielä saatavilla.

Teksti: Lasse Rekola

Kuva: Tero Tuomisto

Share