Huh hellettä!
-Vieno-täti, Vieno-täti!
Minttu kirmaa pihan poikki. Vieno-täti näyttää lysähtäneen pihakeinuun puutarhasakset kädessään. Aurinko porottaa siniseltä taivaalta ja kesän ties kuinka mones hellepäivä on alkamassa.
-Vieno-täti herää! Minttu ravistaa varovasti tätiä kädestä.
-Taisin torkahtaa. Vieno-täti kohottautuu nojaamaan keinun selkänojaan.
-Vastahan sinä heräsit, Minttu penää.
-Taisivat nuo puutarhatyöt olla liikaa tässä lämmössä. Pensasaidan takaa pilkistää tädin hyvän naapurin Markun naama. – Et kai sinä Vieno ole unohtanut, että kohta me juhlimme 80 ikävuottamme. Ei meidän passaa enää touhuta helteellä niin kuin nuorempana.
-Taisi se eilinen rantapäiväkin olla liikaa, Vieno pohtii.
-Etkä juonut vettä, kun sanoit että se on kuin keitettyä, Minttu muistuttaa.
-Mutta kyllä näin helteelläkin on elettävä ja jotain puuhailtava, toimettomuus saa minut kiukkuiseksi. Mitenhän tämänkin pulman parhaiten selvittäisi, aina toimelias Vieno-täti pohtii. Helle ja sen vaikutukset jäivät mieltä vaivaamaan, ja hän päätti taas ottaa yhteyttä asiantuntijaan. Vieno-täti soittaa Virpi Kollanukselle joka toimii helteen terveysvaikutusten asiantuntijana THL:llä. Virpi kertoo aiheesta seuraavaa:
”Meillä Suomessa Ilmatieteen laitos luokittelee virallisesti hellepäivän, kun korkein lämpötila ylittää +25°C. Hellevaroitus annetaan, kun vuorokauden korkein lämpötila ylittää +27°C ja keskilämpötila +20°C. Helleaallosta puhutaan, kun helle jatkuu useamman päivän putkeen mutta tälle ei ole virallista määritelmää; itse käytän tutkijana 3 vrk rajaa. Media osaltaan keksii vuosittain hauskoja nimiä kullekin helleilmiölle.”
”Suomessa ei perinteisesti olla osattu helteeseen varautua eikä aiemmin ole ehkä ollut niin tarvettakaan. Pitkät hellejaksot ovat kuitenkin viime vuosina meilläkin yleistyneet ja ennätyksiä rikotaan yhä useammin. Helteen terveyshaitat ovat lisääntyneet ja ilmiö on myös kansanterveydellinen riskitekijä. Tähän vaikuttaa osaltaan väestön ikääntyminen.”
”Ihmisen elimistö pyrkii säilyttämään normaalin n. 37°C lämpötilansa ja kuumassa hikoilu on tärkein jäähdytysmekanismi. Pitkä altistus korkealle lämpötilalle, erityisesti jos ei muista juoda riittävästi, kuormittaa erityisesti verenkierto- ja hengityselimistöä sekä munuaisia. Kuumarasitus ja nestehukka voi perusterveelläkin johtaa terveyshaittoihin, mutta Suomessa vakavat haitat liittyvät erityisesti ikääntyneiden perussairauksiin. Helle pahentaa monien perussairauksien oireita ja pitkittyneissä helleaalloissa tämän riskiryhmän sairaalajaksot ja kuolleisuus lisääntyvät. Ikääntyessä lämmönsäätö ei toimi enää yhtä tehokkaasti eikä tunnisteta oireita eikä ehkä janon tunnettakaan. Erityisesti yksin asuvat vanhukset, joilla on vähän sosiaalisia kontakteja ja joiden toimintakyky on heikentynyt ovat suuri riskiryhmä.”
Kuumuus, runsas hikoilu sekä siitä aiheutuva neste- ja suolavajaus voivat johtaa eriasteisiin lämpösairauksiin. Pikkulasten vanhemmat tuntevat hikoilun aiheuttaman ihottuman. Monille myös nilkkojen turvotus on tuttu ilmiö. Auringonpistoksen voi saada, kun aurinko porottaa päähän ja aiheuttaa keskushermoston ärsytyksen: seurauksena päänsärkyä, pahoinvointia, huimausta ja ärtyneisyyttä ja hoitona siirtyminen lepäämään varjoon ja viileään. Lämpöuupumus kehittyy neste- ja suolavajauksen seurauksena: yleisoireina voimakas jano, hikoilu tai viileä ja nihkeä iho, väsymys, heikotus, päänsärky, pahoinvointi, huimaus. Nämäkin oireet hellittävät nesteen nauttimisella ja viileässä lepäämisellä. Altistuksen jatkuessa voi seurauksena olla lämpöhalvaus. Tällöin elimistön lämmönsäätely estyy ja lämpötila nousee hengenvaarallisiin lukuihin yli 40 asteen. Voimakaan fyysisen rasituksen seurauksena tämä voi kehittyä nopeastikin. Oireet lämpöuupumusta voimakkaampia ja lisäksi hengästyminen, sydämen sykkeen muutoksia, sekavuutta ja tajunnan tason muutoksia. Lämpöhalvaus on hengenvaarallinen tila ja tällöin on otettava nopeasti yhteys hätänumeroon.
”Pahimman helteen ajan on viisainta pysytellä pois auringonpaisteesta, pyrkiä viilentämään itseään ja juoda riittävästi. Elektrolyyttitasapainon takia on muistettava myös syödä. Auringossa kevyt mutta suojaava vaatetus on viisasta varautumista mutta vähintäänkin suojavoiteet on muistettava. Helteellä pitää huolehtia omasta mutta myös läheisten ja heikkokuntoisten voinnista. Erityisesti vauvoilla ja alle 5 v pikkulapsilla elimistö kuivuu herkästi eikä lapsi osaa huolehtia itsestään, joten suojautuminen jää vanhempien vastuulle. Ja totta kai huolehdimme myös lemmikeistä; eläimiä ei jätetä kuumiin autoihin ja niillä on aina vettä ja varjoa tarjolla. Sisätilojen viileänä pitäminen on myös tärkeätä. Jos asunto kuumenee herkästi ikkunoiden aurinkosuojauksesta ja yötuuletuksesta huolimatta ja kuuluu riskiryhmään, niin kannattaa harkita jäähdytyslaitteiden asentamista terveysriskien torjumiseen” opastaa Virpi.
Helteillä on montaa muutakin muistettavaa. Viranomaiset tiedottavat maastopalo- ja myrskyvaaroista. Kuumuus vaikuttaa keskittymiskykyyn, jolloin ollaan varomattomia ja voi helpommin sattua onnettomuuksia. Uidessa on oltava tarkkana ja varovainen – kesän valitettavat hukkumisonnettomuudet korostavat uimataidon merkitystä. Uimarantojen vesien laatu voi myös tuottaa ongelmia: sinilevä lisääntyy ja kun rannoilla on paljon ihmisiä voi tulla esim. norovirusepidemioita.
”Kesästä ja helteistäkin saa ja kannattaakin nauttia, kunhan huolehtii terveysriskeiltä suojautumiselta. Ilmastonmuutos ja väestön ikääntyminen haastaa meitä jatkossa vielä enemmän ja pitkällä aikavälillä on tärkeä yhtyeiskuntana varautua sopeutumaan muutoksiin rakentamisessa ja kaupunkisuunnittelussa. Huolehditaan siitä, että asunnot pysyvät viihtyisinä ja turvallisina helteelläkin ja kaupunkiympäristössä säilytetään viilentävää vihreää riittävästi” toteaa Virpi lopuksi.
Tällä kerralla asiantuntijanamme helteen terveysvaikutusten asiantuntija Virpi Kollanus THL.ltä.
