Lentorata Oy järjesti Pakila-Seuran ja Pakilan Kiinteistönomistajien kanssa infotilaisuuden.
Voisiko Lentoradan linjausta vielä pohtia vielä uudelleen ja voisiko rata kulkeakin pääosin Tuusulan väylän alla tai jopa Keskuspuiston alla? Nykyinen ratalinjaus kulkee monen kaupunginosan alla.
Pitäisikö Lentoradan aiheuttamia runkomeluhaittoja selvittää vielä kertaalleen uusimman tutkimustiedon pohjalta?
Esimerkiksi nämä kysymykset nousivat pinnalle Lentorata Oy:n yhdessä Pakila-Seuran ja Pakilan Kiinteistönomistajien yhdistyksen järjestämässä infotilaisuudessa 30.3. Pakilan uudella koululla.
Radan linjaus on aikanaan tehty ajatuksella, että samaan tunneliin tulisivat myös Tallinna-tunnelin junat. Helsingin kaupunki vastaa maanalaisen asemakaavan laatimisesta tunnelilinjaukselle. Tunnelin pituus olisi 25 km ja sen tunneliosuus 24 km. Tunneli kulkisi 30–60 metrin syvyydessä.
Lentoradan tärkein tehtävä olisi yhdistää lentoasema osaksi kaukoliikenteen rataverkkoa. Toiseksi se lyhentäisi matka-aikaa Helsingin keskustasta Helsinki-Vantaalle Kehärataan verrattuna 15 minuuttia. Pohjoisesta tulevien kaukojunien matka-aika lentokentälle lyhenisi 20–24 minuuttia. Pasila-Kerava-väli saisi samalla lisää ratakapasiteettia.
Lentorata Oy:n johto eli toimitusjohtaja Janne Salonen ja projektijohtaja Siru Koski sanovat, että ratalinjaus pohjautuu maakuntakaavaan ja vastuu siitä on kaavoittajalla ja viime kädessä poliittisilla päättäjillä. Koko ratalinjausta koskevan ja valmistuneen yleiskaavan ohella tarvitaan vielä maanalainen asemakaava ja kaavoista on luvassa normaali valitusoikeus. Itse radan rakentamisesta ei ole rahoituspäätöksiä. Hintalappu on nykyarvion mukaan liki kolme miljardia euroa.
VTT:n desibeliraja vanhentunutta tietoa?
Tilaisuudessa käytti valmistellun puheenvuoron runkomelusta Pakila-Seuran puolesta DI Max Lindfors. Hänen mukaansa Lentorata Oy:n käyttämä 31 desibelin raja sallitulle rakennusten sisään kantautuvalle melulle perustuu vanhentuneeseen tietoon. VTT:n määrittelemä dB-raja on aikanaan syntynyt ilman, että melun haitallisia terveysvaikutuksia olisi tutkittu.
Lindfors esittää, että Lentorata Oy selvittäisi melurajaa uusimman tutkimustiedon pohjalta ja käyttäisi Työterveyslaitoksen ja turkulaisten huippututkijoiden osaamista asiassa. Projektijohtaja Koski suhtautui ajatukseen myönteisesti.
Lentorata Oy:n edustajilta kysyttiin, olisiko mahdollista ratarakentamisessa käyttää Ruotsissa jo kokeiltuja jousitusta tai vesivaimennusta. Vastaus oli, että ne nostaisivat radan hintaa selvästi. Nyt vaimennus tehdään sorasepelipedillä.
Vilkas keskustelu
Paikalla ollut 80 hengen yleisö synnytti vilkkaan keskustelun ratahankkeesta. Yksi illan teemoista oli tunnelilouhoksesta poistettavan kiviaineksen räjäytykset ja kiviaineksen poiskuljetus.
Rataosuudelle tehdään ajokuiluja, joiden kautta kiviaines kuljetetaan pois. Yksi ajokuilu tulee Suursuon sairaalan viereen, toinen kaupungin omistamalle Pakilan Teboilin tontille ja kolmas Kuusmiehentielle golf-kentän lähelle. Ajokuilujen kautta tullaan ratatunnelin seitsemän vuoden rakennusaikana kuljettamaan päivittäin liki 200 autokuormallista kiviaineista. Vielä ei tiedetä, minne kiviaines lopulta päätyy. Esimerkiksi Kehä I:n liikenteeseen kiviaineskuljetukset tuovat Kosken mukaan silti arviolta vain 2–3 prosentin lisäyksen.
Tunneliräjäytykset keskitetään Kosken mukaan päiväaikaan ja räjäytyksiä lienee päivittäin pari kappaletta, koska tunnelia arvioidaan louhittavan päivässä 3–20 metriä. Yleisökeskustelussa Lentoradan ilmastomyönteisyys asetettiin kyseenalaiseksi. Monivuotisen vaativan rakennushankkeen ilmastohyötyjen saaminen kestäisi yhden arvion mukaan jopa 400 vuotta.
Maastotutkimus ovat käynnissä
Koko 25 km pitkän Lentoradan välillä Helsinki-Kerava maastotutkimukset ovat jo käynnissä ne saadaan valmiiksi vuoteen 2028 mennessä. Silloin toimitusjohtaja Salosen mukaan voisi olla valmius päättää ratalinjauksesta, elleivät asiasta mahdollisesti tehdyt valitukset lykkää päätöstä. Radan yleis- ja ratasuunnitelman hyväksyy lopulta Traficom. Nykyisen optimistisimman arvion mukaan radalla voisi kulkea joskus 2030-luvun puolivälissä.
Yksi etenkin ratalinjauksella oleva asukkaita askarruttava asia on maalämpökaivot. 20 metriä ratalinjauksen ympärillä on aluetta, jolle kaivoja ei voi tehdä. Asia koskettaa Pakila-Paloheinä-alueella 10 kohdetta.
Vantaalla kaupunki on Vantaan Uutisten (18.3) mukaan määräämässä rakennuskiellon uusille maalämpökaivoille Korson, Pakkalan, Vallinojan, Veromiehen, Vierumäen ja Ylästön alueille, koska kaivot haittaisivat Lentoradan tunnelirakentamista. Pakkalassa kielto koskisi myös maanpäällistä rakentamista. Lehden haastattelema Aviapoliksen aluearkkitehti Johanna Rajala arvioi kuitenkin, että maalämpökaivojen kieltoaluetta todennäköisesti pienennetään asemakaavasuunnittelun edetessä.
Salosen mukaan Helsinki-Vantaan lentoasemalle tulevaa Lentoradan asemaa koskeva arkkitehtikilpailua ratkeaa parin viikon päästä. Asemalle tulevien ja lähtevien Lentoradan matkustajien ohella sitä käyttäisivät myös pohjoiseen suuntaavat kaukojunien matkustajat.
Teksti ja kuva: Esko Lukkari
