Kliffaa, kun kevät tunkee esiin. Joka jätkä ja mimmi saa fiiliksiä, kun kaikki ympärillä alkaa herätä henkiin. Nurtsii tunkee maasta, lehdet pukkaa esiin puista ja puskista, fogelit sjungaa ja ilmassa leijuu stydisti halu nauttii laiffista.
Keväistä fiilistä tuntee myös gamla faari, vaikka kolotukset jatkuu siellä ja täällä. Niitä ei suulis eikä muukaan lämpö vie veks. Kevät ei pane uusiksi nivelrikkoja ja muuta sen sellasta. Lekurit terkkareissa vaan sanoo, että sä oot tullu gamlaksi. Voidaan tsögaa joku uus pilleri, jos se jelppais.
Yks ihme tapahtu. Mulle tehtiin kaihileikkaus. Se muutti laiffiin aika bulisti. Ei voinu uskoo, että niin snadilla operatsioonilla voidaan gamlan starbun öögiä sillai petraa.
Mulla teki tiukkaa saada erilaiset lekurit ja optikot uskoon, että öögissä on ongelmaa. Pimeellä oli vaikeeta tsöraa bilikaa, lesaamisen kanssa oli probleemaa, kun snadimmasta tekstistä ei tahtonu saada selvää. Kauas ei nähny selvästi. Sanottiin, että sulla on kaihi, mutta se ei vielä vaadi mitään. Mä olin eri mieltä, mutta ei se jelpannu.
Sitte yks lekuri lähetti mut HUS:in uuteen silmäsairaalaan. Systeemit alkoi skulaa. Siellä funtsasvat, kuinka mä olin saanut just ajokortin uudistettua niillä öögillä.
Maaliskuussa pääsin leikkaukseen. Silmäsairaalassa molemmat öögat duunattiin kerralla. Näkö oli parempi jo, kun himaan pääsi. Nyt näkee kauas ja lähelle. Näkee värit, sinisen himmelin ja vihreen mettän. Todella fain.
Suomessa tehdään yli 50000 kaihileikkausta vuodessa. Se merkkaa, että tuhansien tyyppien elämänlaatu paranee joka vuosi. Eikä siinä operatsioonissa tehdä muuta kuin öögasta otetaan klöntti veks ja pannaan joku sopiva muoviklöntti tilalle. Kun öögat skulaa, niin voi ihailla nyt keväällä fogeleita, blumstereita, skuijan puita tai nättejä friiduja.
Naatitaan keväästä ja kesästä. Otetaan suulista, fisataan, simmataan, käydään Gnisun matseissa ja tehdään muuta kliffaa.
Teksti ja kuva: Raimo Anttila, raimo.anttila@kotiposti.net
