Saunominen on kaikille tuttua, mutta ovatko saunaperinteet? Perinnesaunottajat tekevät saunomisesta jälleen tilaisuuden rauhoittua, nautiskella ja antaa löylyn hengen vaikuttaa. Käpyläläinen kuvittaja ja biologi Sanna Pelliccioni ihastui perinnesaunotukseen niin paljon, että teki siitä sivutyön itselleen.
Sanna Pelliccionin perinnesaunotuksessa pääsee kokemaan monia erilaisia vihtoja. Kuva: Hille Kaukonen
Itämerensuomalaiset saunaperinteet ovat ikivanhoja ja monilla alueilla omanlaisiaan. Sauna on liittynyt suomalaisten elämän kaikkiin taitekohtiin syntymästä kuolemaan, lemmennostatuksesta morsiussaunaan ja tietenkin arkiseen peseytymiseen. Perinteiseen saunomiseen ovat kuuluneet olennaisina osina erilaiset vihtomiset ja sekä loitsut ja runolaulut. Suomen Kansan Vanhoista Runoista löytyy useita saunaan, löylyyn ja vihtoihin liittyviä runoja.
Sanna Pelliccioni kouluttautui perinnesaunottajaksi saatuaan kipinän Helsingin taiteidenyön saunaseremoniassa muutamia vuosia sitten.
– Ajattelin saunalla, että tässä on kaikki asiat, joita rakastan: saunominen, yhtä aikaa sekä yhdessä että yksin oleminen, saunalaulut, lämpö, vesi ja kasveilla hoitaminen. Ilmoittauduin vielä samana iltana perinnesaunottajakoulutukseen. Se on maailman ihanin sivutyö, Sanna Pelliccioni sanoo.
Kesällä Pelliccioni saunottaa useissa saunatapahtumissa ja retriiteissä. Gabriela Arianan kanssa yhteistyössä tehty Saunan sylissä -näyttely, kiertää Suomessa ja Virossa. Sauna-aihe inspiroi Pelliccionia tekemään aiheesta kirjan Saunan sylissä, kaikuja perinnesaunasta (Aviador 2026), jonka hän on myös kuvittanut.
– Perinnesaunominen on minulle menemistä omille juurille, jotka ovat iän myötä alkaneet kiinnostaa yhä enemmän, Sanna Pelliccioni sanoo.
Ilmavihdontaa ja runonlaulantaa
Perinnesaunotuksessa arkinen saunakokemus saa syvempiä vivahteita. Saunakulttuuriimme kuuluvat erilaiset vihtomiset eri kasveilla: ilmavihdonta, vihtakylvetys, ripsottelu ja hauduttelu tuovat uusia ulottuvuuksia saunomiseen. Löylyn tervehdys ja saunalaulut tuovat saunotukseen juurevaa tunnelmaa. Perinnesaunotus auttaa rauhoittumaan ja rentoutumaan.
-Perinnesaunotus on pysähtymistä. Se on vastakohta tämän maailman kovalle kapitalismille ja suorituskeskeiselle kulttuurille. Hidas saunominen on jonkinlaista rauhallista anarkiaa, Sanna Pelliccioni kuvailee.
Saunomiseen liittyy eräänlainen pyhän elementti, joka on osin päässyt unohtumaan saunakulttuurin teknistyttyä. Moni voi kuitenkin tunnistaa kokeneensa saunassa täydellisen rentouden, ajattomuuden hetken. Saunarituaalit, -laulut ja kasvien tuoksut luovat puitteet, joissa saunakokemusta on helpompi syventää.
Perinnesaunaan?
Sanna Pelliccioni ja muut perinnesaunottajat tekevät saunotuksia kotisaunoissakin. Pysyvää julkista perinnesaunotuspaikkaa ei pääkaupunkiseudulla vielä ole. Jos haluaa itse syventää saunakokemustaan, Sauna sylissä -kirjan saunalaulut auttavat alkuun.
Teksti: Susan Wilander
Sanervatar saunapiika
Sanervatar saunapiika,
ootko löylyssä asuva,
piilten piika huonehessa?
Luo löyly,
lähetä lämmin,
kiukaan kuumihin kivihin,
löyly saunan sammalihin.
Sanervatar saunapiika -runolaulu on lähes suoraan Suomen kansan Vanhoista Runoista tuleva laulu. Sen on laulanut suomussalmelainen Miina Huovinen vuonna 1910 kerääjä Sakari Jouhkille. Laulu löytyy kokonaisuudessaan Sanna Pelliccionin kirjasta Saunan sylissä, kaikuja perinnesaunasta.
Saunan sylissä -näyttely: Sanna Pelliccionin saunakuvia torpassa ja saunoissa. Lukkarinmetsä 7, Espoo. Avoinna elokuussa viikonloppuisin klo 11–18 sekä joka ti ja ke 18–20. Taiteilijatapaaminen ke 26.8. klo 17–18.
Teksti: Susan Wilander
