Viime viikkoina suomalaiset ovat keskustelleet vanhustenhoidosta enemmän kuin aikoihin. Keskustelulle on todellakin tarvetta, sillä väestön ikääntyminen vaikuttaa koko Suomeen. Näemme sen myös Helsingissä, kun etenkin yli 80- ja 85-vuotiaiden määrä kasvaa nopeasti. Sen vuoksi lisäsimme tälle vuodelle ympärivuorokautisen hoidon paikkoja, kun pitkään paikkamäärä on pysynyt samana.
Yksinkertainen tosiasia on, että kaikki me vanhenemme – halusimme uskoa sitä tai emme. Yksityisten hoivayritysten räikeistä ahneuksista ja julkisen sektorin ongelmista puhumisen lisäksi yhä useamman meistä pitäisi myös ajatella, millaisen vanhuuden oikeasti itselleen haluaisi. Minkälainen olisi ikääntymisen utopia?
Kyselyt kertovat aina, että suomalaiset arvostavat korkealle omaa terveyttään. Sen vaaliminen on siis varmasti kaikkien utopiassa tärkeässä roolissa. Hyväkin vanhuus sisältää myös vähemmän terveitä jaksoja, joten terveyspalveluilla on väliä. Niihin on päästävä, kun tarvitsee hoitoa.
Ihmisten seura on toinen yleinen asia, vaikka siinä olemme erilaisia jo nuorina. Yksi viihtyy uusien tuttujen parissa ja toinen haluaa vain lähimmät ihmiset lähelleen ja tarvitsee omaa rauhaa. Hyvä vanhuus on tuskin kaikille samanlainen, mutta harvan mielestä se on kokonaan yksinäinen.
Asiaa pidempään tutkineiden piirissä tiedetään, että vanhusten, omaisten ja yhteiskunnan halut ovat usein ristikkäiset ja jopa vastakkaiset monissa kohdissa. Moni meistä arvostaisi omalla kohdallaan vapautta, mutta toisaalta priorisoisi kuitenkin turvaa lähimmilleen.
Mielenkiintoista on, että meistä monen mielessä siintää ajatus, että voisi elää omassa kodissaan pitkään. Omassa kodissa elämän on saanut järjestettyä sellaiselle tolalle kuin itse haluaa. Omassa kodissa voi olla oma itsensä, vaikka keho vähän kremppaisikin.
Tavallaan tätä taustaa vasten ei ole ihme, että Helsingissä kotihoitoon ollaan varsin tyytyväisiä. Viime vuoden lopulla kotihoidon asiakkaat antoivat Helsingin kotihoidolle arvosanaksi 8,2/10 ja saman arvosanan sai pohjoisen alueen kotihoito. Pohjoisen asiakkaiden mukaan 73 % sanoo saaneensa palvelua sovittuna ajankohtana ja 87% kokee olonsa turvalliseksi kotona aina tai usein. Näissä on vielä parantamisen varaa, mutta tulos on silti rohkaiseva ja jonkin verran sen vastainen, mitä kotihoidosta joskus kuulee puhuttavan.
Vaikka kotihoitoon panostamista joskus perustellaan laitoksista säästettävillä euroilla, olisi ehkä tärkeämpää muistaa, että se on myös monelle se, mitä omalta vanhuudeltaan haluaa. Meistä moni haluaa siirtyä pois kotoa vasta, jos elämästä siellä tulee mahdotonta. Sen vuoksi kotihoitoa on yhä vahvistettava, että kotona voi asua turvallisesti. Samaan aikaan meidän on Helsingissä huolehdittava riittävästä määrästä hoivapaikkoja, koska monelle tulee vastaan piste, ettei kotona pärjääkään.
Sanna Vesikansa
apulaispormestari (vihr.)
