On hiljaisen viikon tikkutiistai ja ulkona vihmoo ohutta vettä. Pihassa on likaisia lumikasoja ja nurmet vielä osittain valkoisina. Ei siis tee mieli ulos kävelylle saati puutarhahommiin. Täällä sisällä kökkiminen on johtanut kohdallani siihen, että kaikki ikkunalaudat ja kukkatelineet ja muutama tasokin ovat täynnä erilaisia viherkasveja. Niitä on kertynyt talven aikana, kun olen törmännyt mukavan muotoisiin tai värisiin kasveihin. Näistä on sitten muodostunut erilaisia asetelmia ympäri huushollia. Keväinen multien vaihto ja pistokkaiden juurruttaminen herätti kuitenkin innon laajentaa istutusreviiriä ulos parvekkeille ja pihoille. Vielä sitä ei kannata tehdä kylmien öiden vuoksi, mutta suunnitelmat voi toki jo käynnistää.
Palmusunnuntaina se sitten alkoi! Kävin läheisellä puutarhalla juttelemassa puutarhurin kanssa ja kyselin hieman vinkkejä. Samalla katsastin kasvilavat ja se suorastaan sekoitti pään. Ne värit ja tuoksut! Ihme kyllä pääsin ulos ilman yhtään ostosta – toistaiseksi. En ole kummoinen puutarhuri, joten maan ravinteista huolehtiminen on jäänyt useana vuonna tekemättä. Siispä ryhdistäydyin ja levitin kalkkia ikkunan alla olevalle pikku pläntille. Parin viikon päästä lisään sitten lannoitetta. Tuo muutaman neliön ala on naapurin kanssa yhteinen ja olemme ilman suurempaa menestystä yrittäneet kasvattaa siinä erilaisia kukkia, heiniä ja pensaita. Vaikeuskerrointa lisää pohjoinen puoli ja lähellä oleva suuri lehtipuu. Jospa kalkitus ja lannoitus auttaisivat asiaa.
Katse parvekkeelle! Isossa peltivadissa talvehtinut muratti näyttää virkeältä, joten toiveissa on sen selviäminen kesään asti. Muratin kainalossa on kymmensenttinen napakka taimi, jonka laadusta ei ole mitään tietoa. Ei näytä ainakaan viimekesäiseltä krassilta, joka kyllä lykkäsi vartta muttei juurikaan kukkia. Suuressa lattiaruukussa on niin paljon multaa, että sen raahaaminen ulos omin voimin ei onnistu. Kaivan pois 30-40 cm vanhaa multaa ja korvaan sen uudella. Voisin istuttaa vaikka kultalakkaa, jonka sinivioletit kukat tuoksuvat vienosti ja sille kaveriksi orvokkeja. Kultalakka on kaksivuotinen ja sen voi talvehdittaa viileässä. Yksi iloisen näköinen kasvi pilkisti keltaisena puutarhan muiden kukkien seasta. Pensastavalla koristekasvilla on tuoksuvat keltaiset kukat ja hauska nimi – pääsiäispurjevihma. Puutarhurin mukaan somen vaikutus näkyy selkeästi kysynnässä, mutta esimerkiksi pelargoniat ovat pysyneet ikisuosikkeina, joiden väreihin ja muotoihin tulee jatkuvasti uusia lajeja. Samoin erilaisten hyötykasvien kysyntä jatkaa kasvuaan – puutarha tuottaakin itse runsaasti erilaisia yrttejä ja tomaatteja.
Kasvilavoilta löysin monia mielenkiintoisia yrttejä kokeiltaviksi. Esimerkiksi wasabin, jonka juurakosta saadaan vihreää sushimaustetta. Tahnan valmistaminen tosin vaatii malttia, koska juurakko on käyttövalmis vasta 12-18 kuukauden kuluttua. Tällä japaninpippurinakin tunnetulla kasvilla on kuitenkin rapsakat lehdet, joita voi käyttää salaateissa ja wokeissa tuomaan sinappimaista makua. Oliiviyrttiä käytetään kuin rosmariinia ja pikkuluppio on C-vitamiinipitoinen, vanha salaattikasvi. Jos haluat pihallesi mehiläisiä ja perhosia houkuttelevan yrtin, käy hakemassa oranssi-iiso. Sen anikselle ja mintulle tuoksuvia lehtiä voit käyttää teessä ja jälkiruokien mausteina. Ehdottomasti aion kokeilla myös kuolemattomuuden yrttiä – etenkin tämän koronakärvistelyn nuuduttamana. Paitsi että kasvi on kaunis katsella sen lehtiä voi hauduttaa teeksi alentamaan kolesterolia ja verenpainetta – näin ainakin uskovat kiinalaiset.
Kasveille tarvitaan myös ruukkuja ja niiden valinta onkin sitten ihan toinen juttu. Minulle ruukkuosastot ovat kuin karkkikauppoja!
Teksti ja kuvat: Marja Markko
