Kaavoitus herättää lähes aina keskustelua ja kuumia tunteita kaupunkilaisissa. Kaavoitus on pitkä ja monivaiheinen prosessi, jossa asukkaiden on usein vaikea pysyä mukana.
Kaavoitus alkaa maanomistajan tai kaupungin aloitteesta. Alkuvaiheessa tehdään osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Siinä kerrotaan kaavatyön tavoitteet ja lähtökohdat, miten kaavan valmistelu ja päätöksenteko etenee, miten valmisteluun voi osallistua ja miten kaavan vaikutuksia arvioidaan sekä miten kaavatyön etenemisestä tiedotetaan. Kaavat valmistelee kaupunkiympäristön toimiala
Kaavoituksen alkamisesta ilmoitetaan yleensä kaupungin verkkosivuilla, kirjeitse osallisille, ja toisinaan myös paikallislehdissä. OAS:iin voi tutustua verkossa, kaupungintalolla, kaupunkiympäristön asiakaspalvelussa ja usein myös erilaisissa yleisötilaisuuksissa tai kirjastoihin kootuissa tiedotusmateriaaleissa. Suunnitelmasta voi kertoa mielipiteensä kaavan valmistelijalle ja siten mahdollisesti vaikuttaa siihen.
Kaavaehdotuksessa huomioidaan palaute
Valmistelun pohjalta tehdään kaavaehdotus, jonka pitäisi ottaa huomioon mahdollisuuksien mukaan myös saatu palaute. Kaavaehdotus asetetaan nähtäville joko ennen lautakuntakäsittelyä tai sen jälkeen. Kaavaehdotusvaiheessa kaavaan voi vielä vaikuttaa tekemällä kirjallisen muistutuksen.
Pienemmät kaavamuutokset hyväksytään kaupunkiympäristölautakunnassa, merkittävät valtuustossa. Hyväksytyt kaavat ilmoitetaan kaupungin verkkosivuilla ja suoraan osallisille ja muistutuksen tehneille. Vielä hyväksymisen jälkeen on mahdollista valittaa kaavasta Helsingin hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kaava tulee voimaan valitusajan jälkeen, jos siitä ei ole valitettu.
Kaupunki siis tarjoaa nykyiselläänkin vaikuttamismahdollisuuksia kaavoitukseen, mutta ne tulevat suunnitelmien teon tai kaavaehdotuksen muodostamisen jälkeen. Voisiko kaupunkisuunnittelua ja kaavoitusta sujuvoittaa siirtämällä asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia etupainotteisemmiksi?
Miten asukkaat ja kaupunki voitaisiin saada parhaiten toimimaan yhteistyössä kaupunkisuunnittelussa ja kaavoituksessa?
Ehdokkailta eniten kannatusta saivat aktiivisesti kaupunkia ja asukkaita yhteiseen suunnitteluun kannustavat vastausvaihtoehdot:
Kutsumalla alueellisia toimijoita (kaupunginosayhdistykset, paikalliset järjestöt, yritykset) mukaan suunnitteluun:
Meri Valkama, Ville Jalovaara, Tapio Klemetti, Kristiina Ilvonen, Terhi Ainiala, Anne Vuori, Pauli Jokinen, Maija Hakanen, Björn Månsson, Marjut Ollitervo, Viktoria Welling, Pertti Kurkela, Otto Meri, Liisa Lotta Tarvainen-Li, Eva-Maria Asukas, Sini Korpinen, Hilkka Ahde, Juha-Pekka Partanen, Arto Dahlman, Tapio Solonen, Sanna Vesikansa, Anna Vuorjoki, Arto Helenius
Aloittamalla kaupunkisuunnitteluhankkeet yhteissuunnittelulla alueen asukkaiden kanssa:
Meri Valkama, Antti Kaajakari, Ville Jalovaara, Tapio Klemetti, Kristiina Ilvonen, Terhi Ainiala, Marianne Heinonen, Pauli Jokinen, Yrjö Hakanen, Maija Hakanen, Susanna Vilkamaa, Joonas Lyytinen, Björn Månsson, Marjut Ollitervo, Viktoria Welling, Pertti Kurkela, Eva-Maria Asukas, Herkko Miettinen, Janne Selin, Sini Korpinen, Hilkka Ahde, Sanna Vesikansa, Anna Vuorjoki
Järjestämällä kaavoitussuunnitelmien pohjaksi samanlaisia kyselyitä kuin joukkoliikenteen käytöstä on tehty:
Marianne Heinonen, Peppi Terho-Hiltula, Susanna Vilkamaa, Joonas Lyytinen, Anne Herzig, Liisa Lotta Tarvainen-Li, Herkko Miettinen, Janne Koivunen, Arto Dahlman, Tiina Rytky
Tiedottamalla enemmän ja säännöllisemmin kaupunkisuunnittelun ja kaavoituksen etenemisestä:
Anne Vuori, Peppi Tervo-Hiltula, Otto Meri, Anne Herzig, Herkko Miettinen, Janne Koivunen, Juha-Pekka Partanen, Tapio Solonen
Vaihtoehdossa muu ehdokkaat voivat tuoda esille oman mielipiteensä:
Antti Kaajakari: Kaupunkisuunnittelusta vastaavien virkamiesten joukon pitäisi olla koulutustaustaltaan ja osaamisalaltaan nykyistä monipuolisempi joukko. Mukana pitäisi olla enemmän ympäristöasiantuntijoita, kulttuurihistorian tuntijoita yms.
Yrjö Hakanen: Luomalla lähidemokratia, jossa asukkailla ja heidän valitsemillaan kaupunginosavaltuustoilla on todellista päätösvaltaa asuinalueensa kehittämiseen
Hannu Oskala: Kaupunki on petrannut monella tapaa kaavoituksen yhteistyöasioissa, jo yhtenäisen toimialan perustaminen auttoi ja teki vuorovaikutuksesta aidompaa. Mikään määrä vuorovaikutusta ei kuitenkaan poista kaikkia ristiriitoja ja konflikteja, joita kasvavassa kaupungissa syntyy. Mielestäni esim. Rastilan vaihtoehtoinen kaava oli hyvä esimerkki kansalaisvaikuttamisesta oman alueen kaavoitukseen. Tärkeää on ylläpitää ja kehittää myös vuorovaikuttamisen muotoja, jotka huomioivat kantoja laajasti: aina eivät äänekkäimmät edusta koko kaupunginosan tuntoja.
Janne Selin: Huomioimalla asukkaiden toiveita mahdollisuuksien mukaan.
Teksti: Susan Wilander
